Varusmiessoittokunnan konsertit - suosittelen!

Kun oma työ on hektistä ja se sisältää matkustamista, jäävät usein erilaiset, kivaltakin vaikuttavat elokuvat, teatteriesitykset, konsertit ja muut vastaavat esitykset menemättä.

Usein erilaisten tapahtumien kanssa käy niin että jos saa aikaiseksi osallistua niin paikan päällä on tyytyväinen itseensä että tuli lähdettyä. Tästä lähtemisen laiskuudesta ei voi syyttää kuin itseään. Siksi onkin aina hyvä juttu kun jonnekin tulee lähdetyksi. 

Johtuen mieheni armeijataustasta - kuulostaapa se hauskalta noin sanottuna. Mutta siis johtuen siitä että hän on armeijansa suorittanut Haminassa, kautta aikain ensimmäisessä varusmiessoittokunnassa Suomessa ja työskennellyt seuraavan ikäluokan kanssa kessuna, olemme pyrkineet käymään soittokunnan konserteissa - Hamina Tattoota unohtamatta.

https://www.facebook.com/varusmiessoittokunta

Varusmiessoittokunnan teemoitetut konsertit osoittavat kiistatta joka kerta ikäluokasta toiseen kaksi asiaa, soittokunnassa armeijaansa suorittavat ovat musiikin, lavatekniikan, kuvaamisen ja toimittamisen ym tarvittavan ammattilaisia, niin näyttäviä ja laadukkaita ovat nämä showt. 

Toinen selkeä totuus on se millaista ulospäinkin hehkuva fiilis syntyy kun riittävän samanhenkiset ihmiset saatetaan yhteen ja heitä johdetaan taidolla ja ihmisyydellä, kun ymmärretään luovien ihmisten erityispiirteet ja tehdään johtamisen haasteista vahvuuksia.

Olimme 70 -luvun musiikkia esittävän kiertueen konsertissa Turussa Logomossa. Konsertti oli kiertueen viimeinen, seuraavaksi nämä nuoret lähtivät soittamaan taas perinteistä sotilasmusiikkia ennen kun palvelus olisi ohi. Varmasti se, että kyseessä oli pitkähkön konserttikiertueen viimeinen esitys, loi konsertin encorekappaleisiin oman fiiliksensä, mutta uskon että ne ovat joka paikkakunnalla olleet hyvällä fiiliksellä esitettyjä.

Loppua kohden tunnelma ja fiilis nousi huippuunsa, se oli villiä ja riehakasta, mutta samalla musiikin taso pysyi. Se yhteenkuuluvaisuuden tunne ja hyvä fiilis joka näillä nuorilla oli keskenäisessä kanssakäymisessä lavalla, oli käsinkosketeltavaa ja se aisti katsomoon asti. 

En kadehdi ihmisiä, mutta se nuorten ihmisten fiilis toi mieleeni muutamat hetket omasta nuoruudestani, jolloin ole kokenut kuuluvani juuri siihen missä olen silloin ollut. Olen täysin tyytyväinen elämääni tällä hetkellä, mutta sitä tiettyä fiilistä edesauttaa nuoruus.

Olemme käyneet katsomassa konsertteja elokuvasävelillä, 90 -luvun ja nyt 70-luvun musiikkia. 80 -luku valitettavasti jäi välistä. Aina kokemus on ollut positiivinen. Mitä nämä seuraavat vuosikurssit tulevatkin esittämään, voin jo etukäteen antaa suosituksen, konsertit tulevat olemaan osallistumisen arvoisia.

Sotilasmusiikkia soittavat Tattoot taas ovat vaikuttavia taidonnäytteitä, joissa kuullaan ja nähdään hyviä esityksiä myös muiden maiden soittokunnilta. Musiikin lisäksi näissä nähdään myös taitavia esityksiä aseiden, kuvioiden ja muun mielenkiintoisen parissa. Suosittelen tutustumaan jos sotilasmusiikin tämä puoli on vierasta.

Kuva: Hans Lehtinen

Olen laiska lähtemään, kuten aluksi kerroin. En ole itse ollenkaan musikaalinen ihminen, mutta olen iloinen että Hansin armeija-aika on aikaansaanut myös minulle nämä elämykset ja tunteet, vaikka hänen armeijassa ollessaan emme edes tunteneet toisiamme.

Juuri huomasin ilouutisen: Varusmiessoittokunnan viihdekokoonpano esittää svengaavaa joulumusiikkia eri puolilta maailmaa. Konsertti myös Raumalla!
Liput on jo hankinttu, suosittelen!

Hanki liput tästä


Muistakaa nauttia elämän tarjoamista iloista ja elämyksistä!


Musiikillisin terveisin

Riikka

Ulrikan pitsimissivuosi kuvin osa 2/2

Kirjoitin aikaisemmin ensimmäisen osan upean Ulrikan vuodesta. Nyt vuosi alkaa olla lopuillaan, tämän vuoden finalistit on valittu ja julkaistu. Haikein mielin luovumme Ulrikasta hallitsevana pitsimissinä, mutta muuten emme tästä omasta pitsimissityttärestämme luovu. 

Nyt on kuitenkin aika muistella vielä Ulrikan missivuosi loppuun.

Kuva tässäkin ovat Hans Lehtisen ottamia, jos toisin ei mainita

Kauppakeskus Wännin synttärit

Kauppakeskus Wännin syntymäpäivät, fanikortteja on hyvä kirjoittaa vähän valmiiksikin 😊

Nordeassa oli Wännin synttäripäivänä kahvitus ja Ulrika jakoi makeisia ihmisille. Makeisten jakamisen yhteydessä oli helppoa samalla jutella ihmisten kanssa. Ja juttukumppaneita riitti. 😊

Kaunis ja ystävällinen, aina iloinen pitsimissimme kiinnosti ihmisiä. Ulrika jakoi karkkeja, fanikortteja & nimmareita sekä jutteli ihmisten kanssa. Juttukavereissa oli lapsia, aikuisia ja vähän vanhempiakin ihmisiä. Itse koin tämän erityisen mukavaksi keikaksi. Ulrika kuten muutkin Pitsimissit ovat olleet monesti mukana Rauman kaupungin tai muiden yhteisteistyöyritysten tapahtumissa ja messuilla. Mutta Kauppakeskus Wänni ei ole varsinaisesti mukana kilpailussa kesällä, silti siellä ymmärrettiin käyttää Pitsimissiä kauppakeskuksen synttäreillä. Tätä toivoisin lisääkin tapahtuvan. 

Pitsimissi kruunaa Raumalla tilaisuuden kuin tilaisuuden.

Tonttujen Yö

Tonttujen yöhön valmistauduttiin Rauman oman Letti-iskän, Matti Airolan valoisilla leteillä - kirjaimellisesti 😎 Muutamana edellisenä vuonna valoja on puettu Pitsimissin nauhaan, mutta nyt päätimme käyttää hyväksi sitä että meillä on Raumalla taitava letittäjä joka on avoin uusillekin ideoille - ja ei kun valoja leittiin. 😍

Tonttujen yössä on kuva otettava Pitsimissistä Tarmo Thorstromin upean valopitsiteoksen kanssa. Tarmo on Matin lisäksi toinen raumalainen joka osaa nähdä perinteisiä asioita uusilla tavoilla. Tarmo on erityisen lahjakas näkemään vaihtoehtoja joissa voidaan käyttää pitsiä. Hän on ehdottomasti oikessa ajatellessaan että pitsiä voi olla ihan missä vaan!

Tonttujen yössä kierreltiin myös yhteistyökumppanien luona, kuvassa upeat Pitsikehykset jollaiset Ulrika sai voittaessaan palkinnoksi, kiitos Silmäoptikot ja Kraa Kraa

Joulupukki, Pitsimissi ja Tonttujen Yö - ne kuuluvat yhteen

Fanikortit ja nimmarit kuuluvat kohtaamisiin ihmisten kanssa

Kiitos Juhlapalvelu G&G, Ulrika pääsi tähän upeaan kyytiin taas

Matin tekemä hieno valoletti näkyi upeasti katukuvassa 😍

Rauman kaupunki järjesti tonttujen yön päätteeksi näyttävän ilotulituksen

Ikäihmisten puurojuhla

Rauman SPR järjesti Ikäihmisten puurojuhlan, jossa tunnelma oli jouluinen ja tarjolla oli puuroa, kahvia ja joulutorttua sekä mukavaa ohjelmaa. Ulrika oli mukana auttamassa. 
Oli hienoa olla mukana SPR:n tapahtumassa, he kun ovat koko Pitsimissiperinteen aloittaneet. Kiitos siitä!

Muotibrunssi

Sari tarkistaa vielä pitsikruunun sopivan paikan kampauksen keskelle

Ravintola Gotossa pidettiin Muotibrussi, jossa mukana Cameo Boutique, Silmäoptikot Palmu Oy, Kultasepänliike Helkelä Oy, Sarin Tukkapaja ja Laukkusalminen. 
Ulrika juonsi tilaisuuden muotinäytöksen.

Matkamessut

Ulrika ja kolme sulotarta = Neljä ihanaa naista 💕

Matkamessuilla Ulrika nypläsi ihan itse, ilman Tarmon valvovaa silmää ja yleisöllä riitti ihmettelemistä

Kuinka hyvin tunnet Rauman giälen?

Pitsimissikahvila - Ravintolapäivä 

Kaikkien pitsimissien nimet löytyvät tästä roll-upista, mitä useammin on ollut sama nimi, sitä isommalla se tästä löytyy. Ulrikakin löysi oman nimensä. 

Pitsimissikisa on vanha kilpailu, sitä on yhtäjaksoisesti järjestetty vuodesta 1978, tänä kesänä valitaan jo 40. pitsimissi!

Pitsimissileivos, suunnittelu ja valmistus Hanna Östman, Pitsimissi 2007

Pitsimissikahvilassa Ulrika jutteli asiakkaiden kanssa, mukavaa oli ja juttua riitti. Ulrikan kaunis kukkamekko oli ihanaa laskeutuvaa iholla hyvältä tuntuvaa kangasta. Sen löytää tietysti Cameo Boutiquesta - siellä on vaikka mitä ihanaa!

Ulrika ja Hellapuun Rauman 575 -juhlavuoden kunniaksi valmistama tunika. 
Näitä tunikoita saa tällä hetkellä mustan lisäksi vaaleanpunaisena. 
Syksymmällä värejä on tulossa lisää.

Tämän karikatyyrin piirsi ja Ulrikalle lahjoitti lahjakas piirtäjä Teuvo Salminen
Teuvo sanoi että vaikeinta on tehdä karikatyyri kauniista ihmisestä. 
Tämän teoksen tekeminen on siis ollut uskomattoman vaikeaa!

Milano ja tulevaisuus

Heti kahvilan päätyttyä, Ulrika lähti kohti kotia ja sieltä viime pakkaamisten ja asiakirjojen tarkistamisen jälkeen aamuyöstä Helsiki-Vantaalle. Häntä kutsui Milano. Kova ja tiukka mallimaailma, josta nyt olemme jo kuulleet mukavia, positiivisia uutisia. Keikkoja on ollut, eikä häntä ole lähetetty monen muun samaan aikaan saapuneen tavoin kotiin kesken oleskelun. Ulrika on fiksu ja kuvauksellinen nuori nainen, uskoimme alusta asti hänen pärjäävän. Syksyllä hän aloittaa lakiopinnot, joten hänen tulevaisuuteensa kuuluu myös vakavaa opiskelua ja kunnon ammatti. Fiksuna nuorena naisena hän tulee pärjäämään elämässään hyvin. Onneksi saamme olla siinä mukana tulevaisuudessakin. 💕

Olemme iloisia kun juuri Rauma on kotikaupunkimme, sillä on varmasti omat puutteensa, kuten kaikilla kaupungeilla, mutta Rauma on juuri sopivasti nykyajan ja vanhan perinteen yhdistamistä. Kaunis, perinteinen kaupunki, joka ei ole jämähtänyt paikalleen ja vaan menee koko ajan eteenpäin. Pitsimissi edustaa oman missivuotensa tätä kaupunkia. Meillä on ollut onni saada upeita, kauniita, herttaisia ja fiksuja Pitsimissejä. Ulrika on malliesimerkki juuri oikeanlaisesta Pitsimissistä.

Seuraavan kerran näemme Ulrikan, hänellä on varmasti paljon kerrottavaa Milanosta. Silloin uudet finalistit ovat jo Raumalla ja hän kruunaa seuraajansa - toivottavasti Ulrika ehtii jo silloin takaisin Suomeen! 

Ulrikan instagramista poimituissa kuvissa näemme, että kiireisen mallielämän lisäksi onneksi jää joskus aikaa olla auringossa parvekkeella tai ihailla kaunista luontoa.

Meillä on jo kova ikävä Ulrikaa, toivottavasti saamme hänet nähdä parin viikon kuluttua!


Riikka

Ylioppilasjuhla kesäkuun alussa - yksi kesän varma merkki

Kuluneen vuoden aikana meidän perhe on saanut nähdä elämän koko kiertokulun erilaisissa juhlissa, ainakin melkein. Olemme olleet rippijuhlissa, häissä ja hautajaisissa. Kastejuhlat ovat tainneet jäädä väliin. Kesäkuun alussa oli vuorossa ylioppilasjuhlat. Viime joulukuussa saimme viettää oman poikamme ylioppilasjuhlia ja olikin nyt mukavaa olla toisten vieraana ilman juhlien onnistumisen vastuuta. 😉

Kutsua Essin juhliin osasimme odottaa ja kun se tuli ei voinut olla ihastelematta sen tyyliä. Juuri sellainen jossa Essin ihana raikas ja reipas mutta samalla naisellinen tyyli tuli esiin.

Sama vaaleanpunainen linja piti alkumaljassa ja kauniissa pöytäsomisteissa. On upea juttu kun nykypäivänä saa mitä erilaisempia kuvioita ja värejä monissa materiaaleissa. Nämäkin vaaleanpunaiset "pitsit" valkoisten pöytäliinojen kanssa saivat tilasta keväisen kauniin ja samalla ne toivat juuri tähän sopivan juhlavan ilmeen nuorisotaloon. Maljassa aivan ihanan raikasta mutta samalla makeaa Platino Flower kuohuviiniä.

Vaaleanpunaisen tyylin viimeisteli aivan uskomattoman hyvin yhteensopivat koivut ja pionit! En ikinä itse olisi tajunnut yhdistää näitä kahta. Ja miten hyvin ne sopivatkaan yhteen, onneksi omat yo-juhlamme olivat talvella, kynttilät kun olivat siihen aikaan pettämätön valinta, mitään näin fiksua minä kun en olisi keksinyt 😄

Harvoin meidän perheen miehet pukuihin pukeutuvat, mutta nyt oli näin mukava näky viereisellä tuolilla. Paidan värikin oli juuri mieleiseni! 💕

Ruokaa oli tarjolla monenlaista ja niin maukasta, että sain taistella pitääkseni itselleni antamani lupauksen näistä seisovissa pöydissä ruokailua koskien: "Ei koskaa haeta lisää..."

Silloin kun on muuta ruokaa (mitä nyt oli yllinkyllin) en oikeastaan koskaan ota leipää. Nyt tarjolla oli kuitenkin tätä suussasulavaa saaristolaisleipää, joten piti ottaa kaksikin palaa. Ja kyllä se kannatti, oli se niin hyvää!

Yleensä kuvattavat ruoka-annokset ovat vain niitä keittiön kokin hienosti lautaselle asettelemia. Omia seisovasta pöydästä lautaselle mätettyjä annoksia ei juurikaan tule kuvatuksi. Mutta tämä oli nyt pakko kuvata, ruoka oli todella hyvää ja sitä oli monenlaista. Erityismaininnan saa etualan kala ja tuo kukkakaali/parsakaali/porkkana -gratiini. Se oli suorastaan tajuttoman maukasta, kiitos ruuan laittajalle!

Ylioppilasjuhla on yksi niitä juhlista johon ruusut kuuluvat oleellisena osana, vaikka järkevintä olisi viedä tuo sama raha lahjaksi nuorelle. Mutta ei, kyllä näihin juhliin pitää kukkia viedä. Tänä vuonna valkoiset tai aavistuksen varran vaaleaan punaan taittuvat ruusut olivat nousseet suosiossa selkeästi punaisten rinnalle, tai ehkäpä jopa ohi.

Myös muutamia selkeästi kaksivärisiä ruusuja oli maljakoissa. Tähän syvään vaaleanpunaiseen ruusuun jonka lehdet taittoivat värinsä valkoiseen mekin päädyimme. 
Näitä näkyi muutama muukin.

Miten liittyykään tämä yksinäinen maljakosta pois otettu ruusu näihin juhliin?

Isompi kuvakulma kertoo ruusun joutuneen lattialle odottamaan - mutta mitä?

Aivan, sitähän se ruusu odotti. Nimittäin että Essi valmistelee itsensä kuvauskuntoon. Ja koska Hansille tuo mallien kuvaaminen on tuttua puuhaa, oli luonnollista että muiden vieraiden jo lähdettyä rauhotuimme kuvaamaan Essille ylioppilaskuvat 😊💖

Sisäkuvat tuli otettua ja pian oltiinkin jo ulkona. Itse sain viettää osan ajasta näin komeassa seurassa  💖

Upea ja samalla niin kaunis ja herttainen Essi kuvattiin ulkonakin monessa paikassa, mm. talon vanhoilla kivirapuilla, tästä tuli varmasti kiva kuva 👍😍

Istuimme ja juttelimme kun salista jo samalla siivottiin tavarat pois. Enkä malttanut olla kuvaamatta vieläkin tätä niin kaunista ja kekseliästä yhdistelmää koivusta ja pionista 💓

Vaaleanpunaiset unelmat lepäävät Suomen alkavan kesän vihreydellä, mikäs sen paremmin nuoren ylioppilaan juhliin sopisikaan 😍

Ja pitihän sitä lopuksi ottaa selfiet ihanasta Essistä meidän perheen kanssa. 


Ylioppilasjuhlat tuovat aina sen kesänfiiliksen.

"Gaudeamus igitus
Juvenes dum sumus.
Gaudeamos igitus
Juvenes dum sumus
Post jucundam juventutem
Post molestam senectutem
Nos habebit humus
Nos habebit humus"

Mukavaa kesää kaikille

Riikka