Olen aina ollut positiivinen ihminen, koska en ole koskaan uskonut että negatiiviuudella saavutetaan mitään. Hymy on paras kasvojenkohotus, sanottiin jossain joskus ja se todella pitää paikkansa. Hymy ja iloinen mieli nuorentaa.
Negatiivisia puheita vastaan
Tänä vuonna negatiiviset uutiset ja niiden jakaminen ja
kommentoiminen ovat ottaneet vallan sosiaalisessa mediassa. Se on vaivannut
minua jo jonkin aikaa, mutta kun sitten luin netistä uutista Finnairin uusista
rekryistä 400 ihmisen palkkaamiseksi ja erehdyin lukemaan sen alla olevia
kommentteja, minulla jotenkin tuli mitta täyteen. Miten niinkin positiivisesta
uutisesta suurin osa kommenteista oli negatiivisia? Mikä ihmisiä oikein vaivaa?
Silloin tein päätöksen että ainakin tämän loppuvuoden täytän omalta osaltani sosiaalisen median positiivisilla asioilla. Olen joulukuun aikana lukenut joitakin ei niin positiivisia uutisia joita olisin ehkä halunnut jakaa faceen ja kommentoida, mutta en ole tehnyt sitä. Olen pysynyt päätöksessäni. Olen myös poistanut joitakin kavereita facesta, he ovat olleet sellaisia joita en oikeasti tunne ja joiden pääasiallinen ”elämäntehtävä” näyttäisi olevan negatiivisten asioiden levittäminen. Joku ajattelee tässä kohdin että meillähän on sananvapaus. Kyllä meillä on. Niin minullakin on vapaus valita mitä haluan omalla sivullani nähtävän.
Silloin tein päätöksen että ainakin tämän loppuvuoden täytän omalta osaltani sosiaalisen median positiivisilla asioilla. Olen joulukuun aikana lukenut joitakin ei niin positiivisia uutisia joita olisin ehkä halunnut jakaa faceen ja kommentoida, mutta en ole tehnyt sitä. Olen pysynyt päätöksessäni. Olen myös poistanut joitakin kavereita facesta, he ovat olleet sellaisia joita en oikeasti tunne ja joiden pääasiallinen ”elämäntehtävä” näyttäisi olevan negatiivisten asioiden levittäminen. Joku ajattelee tässä kohdin että meillähän on sananvapaus. Kyllä meillä on. Niin minullakin on vapaus valita mitä haluan omalla sivullani nähtävän.
Somen käyttö
Tämän ajatuksen ideointia käytännössä auttoi haaste johon
osallistuin. Olen elämässäni osallistunut tasan kahteen facebookin haasteeseen.
Ensimmäinen joskus aikanaan kun piti luetella positiivisia asioita omasta
elämästään, mielestäni se oli osallistumisen arvoinen. Ja nyt uudempana
haasteena intouduin kaivamaan vanhoja valokuvia. Niistä innostuin enemmänkin ja
olen haasteen 5:n kuvan jälkeen tasaisesti silloin tällöin laittanut edelleen
vanhoja kuvia näkyviin. Se on ollut hauskaa, on ollut antoisaa muistella
mukavia ihmisiä omassa historiassaan. Ja katsoa kuvia läheisistä 10 - 20 vuoden
takaa. Monesta vanhasta kuvasta olenkin saanut positiivisia kirjoituksia sivuille ja
toivottavasti tuottanut hyvää mieltä jollekin muullekin. Alla muutama esimerkki jakamistani kuvista.
Kun lukee nettilehtiä ja seuraa uutisia, niitä
positiivisiakin uutisia löytyy, niitä olenkin pyrkinyt jakamaan aina muillekin
kun on omiin silmiin osunut joku kiva juttu. Olen vahvasti sitä mieltä että on
mukavampaa lukea positiivisia uutisia jatkuvien negatiivisten uutisten sijaan, ohessa tuoreimpia esimerkkejä:
Hyviä Uutisia:
Ilmainen joulupukki :)
http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6%2F3%2F63278%2F95ceefd3c6&t=Murtuma_paranee_haavalla__Suomalainen_puukipsi_valloittaa_maailmaa&utm_campaign=shareaholic&utm_medium=facebook&utm_source=socialnetworkTelakalle lisää pääomaa:
https://www.facebook.com/raumafi/photos/a.137353642943070.23397.134959443182490/1082792908399134/?type=3&theater
Raumalla paljon positiivisia juttuja!
Joku ehdottikin tekstaripalstalla että Raumalla pidettäisiin positiivisuusilta
jossa jokainen saisi kertoa hyviä asioita Raumasta ja ne kirjattaisiin ylös –
ei huono ajatus. Itse mietin että jos minulla vain olisi aikaa, perustaisin
positiivisten asioiden ”lehden” nettiin, vastapainoksi kaiken maailman ”mvlehdille”.
Ja mitä Raumaan tulee, täällä on aivan upea Vanha Rauma, kaunis meri ja
toimiva teollisuus. Meillä on paljon kaikkea ja aivan mahtavia ihmisiä jotka
ovat innovatiivisia ja tuovat hienosti Raumaakin samalla esiin. Ihan vain
malliksi mainittakoon ”Letti-iskä” Matti Airola jonka positiiviset letitykset
ja tyttöjen kanssa yhteinen harrastus on levinnyt lähes koko Suomeen, Tarmo Thurströn,
jolla on käsittämättömän upeita ideoita pitsin nypläyksen piirissä. Tarmo on
vienyt tätä mahtavaa asiaa Suomen rajojen ulkopuolellekin. Ja mainita voisi
vielä vaikkapa Riku Räsäsen, leffateatteri, kaupunkijuna, viiden tähden
leirintäalue jota voi hyvällä syyllä kutsua lomakeskukseksi, purjelaivat joista
juuri kolmas rantautui Raumalle ja vaikka mitä vielä, Raumanmeren Juhannusta ja
sen uudelleen tulemista unohtamatta. Rauma on siis upea paikka täynnä upeita
ihmisiä, olkaamme siis positiivisia – positiivisuus tarttuu.
Joulukuvilla negatiivisuutta vastaan
Toisena asiana keksin sitten kuvata (vaikka en olekaan
mikään hyvä kuvien ottaja) kuvia jotka jollakin lailla liittyvät Jouluun ja sen
odotukseen. Käyn aika paljon Helsingissä joten sieltä erilaisia valokoristeita
on saanut kuvatuksi kivasti. Ja omistakin toimistoista on kummastakin löytynyt
mukavia jouluisia kuvauskohteita. Kun ympäröivää maailmaa katsoo sillä silmin,
kohteita on paljon. Kävin viime viikolla toisessa raumalaisessa tilitoimistossa
ja heti löysin kaksi kuvattavaa. Valokoristeista valitettavasti eivät välity
yhtä kauniina kameralle, ainakaan minun kännykkääni minun taidoillani, mutta
riittävästi on välittynyt. Ja niitä riittänee vielä loppuun asti. Joulun aikaan
hiljenen enkä kovinkaan aktiivisesti käytä nettiä, silloin ollaan vaan
läheisten kanssa, mutta siihen asti ”tykitän” kuvia, jos kyllästytte, blokatkaa
pois, se on teidän oikeutenne, mutta jos haluatte katsoa mitä kuvia keksin
laittaa, seuratkaa mukana, pian se on Joulu ohi tältä vuodelta.
Joulumieli
Joulu tosiaan on aivan pian täällä, jos nyt ei laulun sanoin
vielä ihan ovella niin ainakin jo pihapiirissä. Joulu on mahtavaa aikaa,
silloin voi rauhoittua, unohtaa työt aivan kokonaan ja olla vain läheisten
ihmisten kanssa. Syödä maukasta ruokaa ja levätä. Joulu on paras aika vuodesta.
Lapsena minulla oli aina erityinen joulumieli, jonka oikein tunsin aina
valtaavan minut kun Joulu lähestyi, viimeistään joulukirkosta sen sai kun
kuunteli Irmeli Sutisen puheen. Hänen pehmeä äänensä ja ystävälliset puheensa
toivat Joulun lähelle. Kunnes hän jäi pois tullessaan jo siihen ikään. Joitakin
Jouluja minulla oli suorastaan vaikeuksia löytää joulumieltä. Tuntui että
elämäkin oli niin sekavaa. Joulukin uhkasi olla kiireistä kun piti mennä
paikasta toiseen aikataulutetusti, mikä ei sovi minulle ollenkaan – ei Jouluna.
Lapin kaunis kirkko - kuva on vanha, lunta ei tänä vuonna ole näkynyt... |
Oman lapsen syntymä toki auttoi taas Joulun tunnelman
löytämisessä. Se auttaa siinä edelleen vaikka lapsi ei enää ole lapsi, vaan
tänä vuonna täysi-ikäinen nuori mies. Omat vanhempani, joista
valitettavasti vain äiti enää on elossa, muuttivat naapuriin ja olemme saaneet
viettää Jouluaaton ihanassa rauhassa, Joulun sanomaa kunnioittaen. Yhtenä
tunnelman nostattajana olen jo useamman vuoden tehnyt joulupaketit itse. En
toki tee lahjoja itse enkä mitään kalliita lahoja aikuisille ihmisille edes
osta, mutta teen joulun paketit itse. Kun käytän sopivia laatikoita ja
valkoista tai ruskeaa paksumpaa paperia joihin liimailen jouluisia kuvia tai
käytän koko Joululehden sivun paketin paperiksi jos kuva on sopiva, väkisinkin
Joulun tunnelma hiipii mieleen. Myös joulukortit saa edellisten vuosien korteista liimaamalla kivat kuvat kartonkiin. Suosittelen.
Joulukorttien uusiokäyttö on hauskaa ja lisäksi luontoystävällistä... |
Auttamisen ilo on aitoa iloa
Vaikka en ole millään taloudellisella mittarilla mitattuna
rikas, niin minulla ja perheelläni asiat ovat todella hyvin moneen muuhun
verrattuna. Olenkin jo useampana vuonna osallistunut Arkiapurin toimintaan. Se
antaa hyvää mieltä koko vuoden, kun huomaa miten pienillä asioilla on
merkitystä toisille. Olen lähettänyt pois Joonaksen vanhat vaatteet sekä
omat ja Hansin sellaiset joita emme käytä. Olen katsonut kaikki supertarjoukset
pesuaineista ja shampoista ja laittanut vaatteiden kanssa pakettiin.
Auttamisesta saa todella hyvän mielen.
Joulun aikaan sitten olen ottanut
tavaksi valita 1-2 perhettä joita olen auttanut enemmän. Tänä vuonna toinen
löytyi juuri Arkiapurista ja toinen Jouluapua –sivustolta. Jälkimmäinen
Raumalta joten pystyin viemään myös tuoretta ruokaa kun ei tarvinnut postissa
lähettää. Postissa kun voi lähettää vain kuivatuotteita. On uskomatonta miten
hyvän mielen saa kun voi auttaa toista ihmistä joka sitä apua oikeasti
tarvitsee! Se on tunne, jollaista ei oikein mistään muualta saa. Kun avun
lähettää tai vie suoraan, ei tarvitse miettiä kuinka paljon joku vetää välistä.
On surullista miten paljon Suomessa on ihmisiä jotka apua tarvitsevat mutta on
upea juttu että on ihmisiä jotka ovat näitä avustussivustoja pystyyn laittaneet
ja niitä ylläpitävät. Iso kiitos heille kaikkien puolesta, ei vain autettavien
vaan myös niiden jotka pystyvät auttamaan ja saavat siitä hyvän mielen.
Jouluapua sivuston perustajan Presidentti kutsui Itsenäisyyspäivän
vastaanotolle, mikä oli tosi mahtava juttu. Ehkä jonakin päivänä myös koko
vuoden ajan vastaavaa palvelua ahkerasti pyörittävä Marjo Lihtavuo Arkiapua
–palvelusta saa jotain vastaavaa tunnustusta. Hän kun käyttää siihen aikaansa
ympäri vuoden. Suosittelen muiden auttamista – siitä tulee itsellekin hyvä
mieli.
https://www.facebook.com/Arkiapuri/?fref=ts
https://www.facebook.com/Jouluapua-404414899684476/?fref=ts
https://www.facebook.com/Arkiapuri/?fref=ts
https://www.facebook.com/Jouluapua-404414899684476/?fref=ts
Hyvä kirjoitus hyväntekeväisyydestä löytyy myös osoitteesta:
Tämän myötä toivotan kaikille rauhallista Joulua ja antoisaa vuotta 2016.
Rauhoitutaan ja rentoudutaan niin jaksetaan taas ensi vuonna uusin positiivisin ajatuksin ja voimin!
Riikka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti