Raumanmeren juhannus 2017

Viime kirjoituksessani sivusin jo vuoden vanhaa juhannusjuhlaa. Nyt on juhannus tältäkin vuodelta ohi ja RMJ2017 tuli koettua. Onhan se aika upea juttu, että näin iso juhannusjuhla on täällä Raumalla. Varmasti jokainen juuri sen ikäisen nuoren perhe on tyytyväinen, kun nuoren ei tarvitse lähteä Himokselle tai Tahkolle voidakseen mennä isoille festareille. Toki varmasti ihan lähellä asuvilla on, jos ei muuta niin meluhaitta. Mutta kyllä ainakin minun mielestäni, kun objektiivisin silmin asiaa tarkastelin alueelle kävellessäni, alue oli aika hyvin eristetty, niin ettei pihoille mennä omille tarpeille kuten menneinä vuosina. Liikennekin sujui kuten jo viime vuonnakin. Tämä on positiivinen tapa tuoda esiin Raumaa, kiitos siitä Riku Räsäselle, joka jaksaa näitä lähteä puuhaamaan.

Tänä vuonna ei (eikä viime vuonnakaan), nähty enää tätä jonotusta. Kuva on itseasiassa ihan toimistomme läheltä, sieltähän me menneinä vuosina ikkunasta katselimme torstaisin ihmisten jonotusta. Nämä jonot olivat aina hyväntuulisia. Tosin nyt jos mietin, kun tuosta nykyisin menevät myös rekat satamaan, tilanne ei enää olisi yhtä mukava - ainakaan ammattikuskien kannalta 😎
Kuva Hans Lehtinen

Vanhoihin juhannusjuhliin nähden uutta ovat myös tänä ja viime vuonna nämä valmiiksi pystytetyt teltat festarialueella. Maksamalla vähän enemmän saat teltan tai majan tai bungalowin valmiina.
Majassa on jopa sähköpistoke, palovaroitin ja lukittava ovi.
Meidänhän nyt näitä ei miettiä tarvitse, kun toimisto on kivan kävelymatkan päässä festarialueelta, mutta monelle mukava vaihtoehto. 😁

Keskiviikkona näytti vielä tältä, mutta kirkastui tostaihin mennessä...

Torstaina matka lipun tarkistamisen jälkeen ennen turvatarkastusta oli kohtuullisen väljä.
Ja ilma sopivan aurinkoinen, vaikkakaan ei lämmin.

Jonot turvatarkastuksissa olivat torstaina kohtuulliset, jopa nopeat. Perjantaina suosituinpiin aikoihin tässä sai vähän oikeasti jonottaakin, muttei sekään mikään paha jono ollut, kun muisti pitää mukana iloista mieltä.
Sitä kun ei turvatarkastuksissa poistettu, vaikka olisi taskut tai reppu ollut sitä täynnä 

Torstaina noin klo 20 oli vielä väljää liikehdintää varsinaisen festarialueen ja wc-alueen välillä, tämäkin väli täyttyi perjantaina. Kuitenkin niin että koko ajan pystyi liikkumaan eteenpäin, eikä wc-alueella ollut pahoja jonoja ollenkaan, ainakaan silloin kun siellä itse kävin. 😌

Yhtenä viihdykkeenä oli perinteinen benjihyppy, joka lajina on pitänyt pintansa, tässäkin pisteessä jono oli oikeastaan katkeamaton koko juhannuksen. Monet hyppäsivät tandemhyppyjä.
Yhden kerran näin kun hypäämään aikovalla meni "pupu pöksyyn" ja kori tuli alas ihmiset mukanaan - hyppy jäi hyppäämättä 😨😱

Jokaisen esiintyjän jälkeen, ainakin päälavan edessä, käytiin keräämässä roskat. Roskien kerääjät kiersivät koko aluetta koko ajan. Näin alue pysyikin kohtuullisen siistinä siihen nähden miten paljon ihmiset roskia saivat aikaan.Tämä jatkuva kerääminen olikin hyvin järjestetty, muutoin alue olisi ollut kaaosta ja sunnuntain siivous ylivoimaista suorittaa vaaditussa ajassa.

Kaija Koo oli ensimmäinen esiintyjä joka itse tuli katsottua torstaina. Ja hyvin se Kaija veti, hienosti sai yleison mukaansa. Itse kun en keikoilla paljon käy, oli yllätys se että kun Kaija vetää Supernaiset -biisinsä, yleisö heittää korkokenkiä lavalle! 😲 Todistimme tätä ilmiötä ihmeissämme, lähellämme oli tosifani, jonka ystävä videoi heittämisen ja kun Kaija nosti käteensä juuri tämän kengän, tämä nuori nainen liikuttui kyyneliin.
Itse sitä oli mielenkiintoista katsoa, kun en ole oikeastaan koskaan ollut sisällä missään tai kenenkään fanikulttuurissa.

Maailmanpyörä kuuluu näille festareille - tai Raumapyörähän se tässä tapauksessa on. 😎 Itse olin tuolla viime vuonna, mutta tänä vuonna jäi väliin - ehkä sitten taas ensi vuonna

Tämä kieputin oli uusi, torstaina ei vielä ollut pitkiä jonoja, perjantaina sitten jo enemmän. Itse käytännössä selvinpäin tuota kieputusta katsoessani mietin miltä tuntuu yhdistelmä: kunnon humala ja tämä vekotin
😓😒😕😖😱

Aurinkokin pastoi rannalle palmupuiden katveeseen, tosin perjantaina tästä olisi saanut täydemmän kuvan, ilman lämpötila kun nousi torstaista perjantaihin huomattavasti ja ihmiset kerääntyivät rannalle.

Tämä kuva on illalta aika myöhään, aurinko on jo laskemassa ja ilman vilpoisuus alkaa tuntua. Otin tämän kuvan oikeastaan niille jotka kävivät näissä bileissä silloin aikanaan, mutta eivät enää. Nyt kaukana näkyvät värikkäät teltat ja majat ovat juuri siellä missä silloin aikanaan oli päälava ja kova meno 😎

Saatuamme Kaija Koon esiintymisen aikana väistellä hyppiviä ja pomppivia ihmisiä jotka työntyivät takaa eteen vaikka siellä ei ollut tilaa, vetäydyimme omasta mielestämme melko taakse kun Antti Tuisku valloitti lavan - mutta löysimme itsemme taas ihmisten seasta väistelemässä muita. Hyvinhän siellä olisi pärjännyt jos olisi hyppinyt silloin kun toisetkin, mutta kun ei tuo kunto anna siihen myöden. Mutta hieno oli lavashow, vaikka näissä kuvissa ei paljon Anttia tai tanssijoita näy, valoshowta senkin edestä. 🙌🙌🙌

The Hoff oli ensimmäinen perjantain artisti jota tulimme katsomaan.

Ja sitten räjähti!

No ei sentään. Mutta kuvainnollisesti niin voisi sanoa. Oli mielenkiintoista katsoa miten monella esiintyjällä oli komeat valoshowt ja pyrot paukkuivat, rähähtelivät ja tulenlieskat löivät lämpöä kun tanssijat tanssivat tai bändi veti koreografiat, ja sitten tulee tämä mies yksin, mustassa t-paidassa ja mustissa farkuissa. Lavalla ei muuta kuin yläosan perusvalot, ei pyroja, ei tanssioita, ei edes bändiä., Vain taustanauhat ja mies joka lauloi hyväntuulisena. Ja yleisöä riitti (ottaen huomioon aikaisen ajankohdankin klo 18.30) ja he lauloivat mukana ja tanssivat ja hyppivät. Kunnioitus tätä esiintyjää kohden kasvoi itselläni, niin hienosti hän pelkistettynä esityksenä sai ihmiset mukaansa. 🙌🙌🙌

Haloo Helsinki kun esiintyi, osasimme jättäytyä vieläkin kauemmas, tosin tämän kuvan ottamisen jälkeen tässäkin kohdin ennen keikan päättymistä, ihmisiä oli joka puolella ympärillä.
Hyvä ja todella energinen oli Haloo Helsinki

Näiden kuvien ottamisella ei vuorokauden ajallisesti ole kovin suurta eroa, ylimmäinen on torstailta vähän myöhemmin kuin alempi on perjantailta, mutta kuvista näkee sen eron mikä oli ilmassa, kun perjantaina festarikansaa hellittiin auringolla, torstaina taas ei ollut ihan niin lämmintä 

Lauantaina olikin sitten taas välillä näinkin ikävän näköistä (kuva ei ole alueelta vaan keskustasta). Onneksi ei kuitenkaan koko aikaa, niin että esimerkiksi Joonas joka kävi lauantaina katsomassa viimeisen esiintyjän, ei kastunut ollenkaan - paitsi että jalat todellakin olivat kurassa, päivän vesi kun oli mukavasti pehmentänyt maaston

Kolmeksi päiväksi olisi ranneke ollut, mutta sovulla jätin lauantain väliin ja lepäsin. Jalat olivat jo sen verran kävelystä rasittuneet, ilma märkää eikä oikeastaan yhtään sellaista esiintyjää jotka edottomasti olisin halunnut nähdä.
Hans kävi katselemassa joitakin bändejä, mutta minä nautin olostani lähinnä makuuasennossa. 😴😪😴
Olen jo saavuttanut sen vaiheen kun kaulasta alaspäin vartalo vanhenee eri rytmissä kuin siitä ylöspäin...

Ehdittiin juhannuksena kylälläkin, Hansin veljen ja hänen kihlattunsa luona sopivasti ennen perjantain festareita. Hetki mukavasti lasinen kuohuviini kädessä oli mukavaa vaihtelua festareille, Kiitos Henri ja Marianne 😍

Kaiken kaikkiaan kiva juhannus, RMJ2017 tuli nähtyä ja koettua, kiitos Riku Räsänen ja kumppanit, kiitos myös muut festareilla kävijät, kun olitte melko mukavalla asenteella liikkeellä, niin että tämmöinen teihin nähden mummuikäinenkin selvisi bileistä ehjänä - niin henkisesti kuin fyysisestikin. 

Ensi vuonna ehkä sitten taas uudelleen!

Juhannusfiiliksin 🙋

Riikka

Mietteitä alkoholin käytöstä näin juhannuksen kynnyksellä RMJ:tä unohtamatta

Kun olin nuori, itseasiassa lain silmissä liiankin nuori, käyttämään alkoholia, sitä aina kovasti yritin etsiä. Silloin juominen ei ollut nautinnon tai maistelun vuoksi juomista, vaan ihan suoraan sanottuna hyvinkin humalahakuista. Tosin kulutus oli pientä, koska ei ollut rahaa eikä keinoja saada alkoholia paljoa. Piti olla kekseliäs.

Tiedättehän, että jos juotavan alkoholin pitää kielen alla ennen kuin sen nielee, se kihahtaa päähän ihan eri tavalla? Sama vaikutus on jos sitä juo pullosta pillillä tai vaikkapa tuttipullosta 😏Kerran tuli, tosin vahingossa, kokeiltua sekin miten humahtaa päähän, kun naurahtaa samaan aikaan kun juo, niin että saa juomansa alkoholin nenään. Sitä keinoa tosin ei sen tehokkuudesta huolimatta tullut tarkoituksella koskaan käytettyä, tuntui se sen verran inhottavalta. 😁

Parastahan tässä kaikessa oli että kun kerran saatiin siihen alkuiltaan se humahdus päähän ja tuntui että nyt ollaan humalassa, sitä sitten pystyi jatkamaankoko illan - vaikka todellisuudessa varmasti alkoholi oli aikaa verestä häipynyt. Fillis vaan pysyi, kun siihen oli päässyt. Mutta hyvä niin, säästyi elimistö ja rahaa kun ei tarvinnut yrittää hankkia lisää.

Jaloviina aina joskus maisuu hyvältä, mutta liköörinä Jalokahvi on sellaista mitä leffaa katsottaessa tai jälkkärinä on kiva nauttia lasillinen hyvässä seurassa.

Nyt minä olen jo niin vanha, ettei kukaan enää edes kysy papereita missään ostoksissa. Mutta on juominenkin muuttunut. Alkoholia en jaksa humalan takia juoda ollenkaan, jos ei maistu hyvältä, en juo. Alkoholi on siirtynyt samaan kategoriaan kaiken muun juotavan ja syötävän kanssa, jotain hyvää makua pitäisi olla, eikä ainakaan saisi maistua pahalta. Itsessään sen nauttimisen tulee olla nautinto, ei niinkään sen millainen olo siitä tulee. 

Salmiakkikossua ei ole tullut koskaan maistettua, mutta kun sitä on kehuttu, ostin pullon, tätä voisin lasillisen maistaa tämän juhannuksen kunniaksi, ehkä 😎

Kävin Alkossa ja ostin juotavaa, mutta tiedän aivan varmasti etten niitä kaikkia tänä juhannuksena juo. En ehkä edes maista. Näistä Breezereistä voisi tosin aloittaa, yksi meille kummallekin - eikös sillä hyvin jo pääsen juhannusfiilikseen 😁

Näitä herkkuja ajattelin, että voisimme juhannuksen pyhinä maistella. Ei kenenkään "oikean viininystävän" suosikkeja, mutta meille varmasti maistuu lasilliset illan alkuun.

Mietin tänään aamulla töihin ajaessani, miten paljon nautin siitä että voin ajaa autoa tai ainakin olla täysin toimintakykyinen. Pystyä kontrolloimaan omat asiansa ja tarvittaessa muidenkin. Siihen ei alkoholi ja varsinkaan humala sovi. Kun meillä Joonas vanheni niin että oli kavereiden luona yökylässä niin olin itse ajokunnossa (=promilleja nolla) vaikka olisi ollut jokin juhlapäiväkin. Ihan siltä varalta että kavereilla olevat kissat tai koirat aiheuttavat sen että hänet pitää hakea yöllä kotiin, kun allergia tulee voimakkuudessaan liian epämiellyttäväksi. Myöhemmin vaikka hän on jo aikuinen ja menee kavereiden luo autolla itse, niin silti koen oloni mukavammaksi jos tiedän että olen kykenevä hakemaan hänet kotiin tarvittaessa. 

Tässä määrässä ihmisiä voi aina sattua ja tapahtua vaikka kaikki ovatkin hyvällä mielellä.
Kuvat RMJ 2016, Hans Lehtinen

Nyt kun on juhannus ja RMJ, on hyvä asia se että meillä on toimisto tukikohtana, todellakin kävelymatkan päässä Otanlahdesta. Näin voin nauttia lasillisen tai kaksi jotain alkoholia jonka mausta pidän. En halua heilua hulluna humalassa, vaan nauttia mausta ja kävellä kuuntelemaan artisteja joiden musiikista tykkään, katsella iloisia ihmisiä ja kävellä takaisin. Syödä ruokaa jonka mausta pidän. Katsoa telkkaria jos on jotain hyvää ohjelmaa tai vaikkapa nukkua univelkoja pois. Samalla kuitenkin olen tavoitettavissa lähellä jos tarvetta on. Tiedän ettei tule olemaan tarvetta, mutta mukavampi sitä on olla kun tietää että läheiset on lähellä. 

RMJ tarjoaa takuuvarmasti hyvät bileet.
Kuvat RMJ 2016, Hans Lehtinen

En ole ihminen joka lähtisi telttailemaan juhannuksena tai yleensäkään kiertämään Suomea kesälomareissulle. Meillä ei ole mökkiä, enkä itseasiassa nauttisi tavaroiden pakkaamisesta kenenkään kaverinkaan mökille juhannuksena. Monet juhannukset ollaan vietetty siskoni luona rivitalossa. Se on sopivan matkan päässä ja kun molemmat toivat omat grillattavansa ja nyyttikestimeinigillä sovittiin sopivat salaatit ja muuta tarjottavat, voitiin viettää porukalla juhannus yhdessä mutta ihan kotiolosuhteissa. 😊 Mukavia juhannuksia olivat ne lukuisat juhannukset, joiden aikana kummankin lapsetkin kasvoivat aikuisiksi. Silloin puhuttiin Joonakselle että joskus oli RMJ, mutta olit niin nuori ettet ehtinyt sitä kokea. No nyt hän sitten on siellä...RMJ ei ole ihan sama kuin silloin, mutta ei ole aikakaan. Yleensä aika kultaa muistot, mutta ihan rehellisesti sanottuna voi olla että tämä nykyinen on jopa parempi. 

Illan pimetessä RMJ tarjoaa myös kivaa katsottavaa
Kuvat RMJ 2016, Hans Lehtinen

Tarjolla on muutakin hupia, täältä näkee koko alueen
Kuva RMJ 2016, Hans Lehtinen

Nyt juhannus meillä Hansin kanssa on RMJ, kun se täällä Raumalla taas on. Käytiin niissä ensimmäisten vuosien kolmipäiväisissä juhannusjuhlissa aina yhtenä päivänä, ennen kuin bileet siirtyi Raumalta loppuakseen sittemmin kokonaan. Mutta nyt kun ne täällä taas ovat, niin ilman muuta vietetään aikaa siellä ja tavataan tuttuja, sikäli mikäli heitä sattuu näkemään. Paikalla on paljonkin tuttuja mutta ihmismäärä on niin iso että varmasti osa jää näkemättä.

Jos olet paikalla, toivottavasti tavataan!

Juhannus ja hyvä fiilis
RMJ 2016, Hans Lehtinen

Mukavaa Juhannusta kaikille - vietätte sen sitten ihan missä vaan. 

Riikka