sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Politiikkaa!

Nyt tulee minulta harvinainen kirjoitus joka sivuaa melko läheltä politiikkaa. Olen kiinnostunut yleisesti ottaen yhteisten, hyväksi kokemieni asioiden eteenpäin auttamisesta, mutta politikointi ei kiinnosta minua ollenkaan. Vaalit ovat nyt lähellä, sen huomaa melkein joka mediasta. Se sai minutkin nyt ”tarttumaan kynään” tätä aihetta sivuten.

Kansanedustajat, kansanedustajiksi haluavat sekä puolueiden johtajat ja muut tunnetut henkilöt kiertävät ympäri Suomea ja jokaisen asiat kiinnostavat ihan kaikkia. :) Moni lupailee kaikenlaista, vaikka jokainen järkevä ihminen tietää tai ainakin pitäisi tietää että jatkossa emme voi koko ajan saada jotain vaan meidän on nyt luovuttava kaikista niistä ”saavutetuista eduista” jotka eivät ole välttämättömiä.


Hallinnon kustannukset ja kuntaliitokset

Ihan ensiksi olisi hyvä karsia hallinnon kustannuksia. Kansanedustajia tulisi joko vähentää tai sitten radikaalisti pienentää siellä istuvien palkkoja. Mutta samaa voisi tehdä myös kunnallishallinnossa. En tiedä moniko on koskaan miettinyt miksi kuntaliitokset tehdään muutaman vuoden välein? Miksi harvemmin liitetään yhtä aikaa useampi kunta? Syy on melko yksinkertainen, vaikka tiedän, ettei tätä koskaan kukaan kuntapoliitikko tule myöntämään. Kun kaksi kuntaa yhdistetään, saavat molempien kuntien vastaavat viranhaltijat jatkossa sitä palkkaa jota on heistä paremmin palkattu saanut – koska pitää olla yhdenmukaista. Kun yhdistyminen on tapahtunut, kaikilla viranhaltijoilla on 5 vuoden turva-aika, jolloin työpaikkaansa/palkkaansa ei voi menettää.  Eli tämän viiden vuoden ajan tämän yhdistetyn kunnan kustannukset ovat suuremmat jo pelkästään sen takia että pienemmän kunnan viranhaltioiden palkkaluokat nousivat vastaamaan isomman kunnan palkkaluokkia.

Mutta ihan kuin ostosteeveessä – ei tässä vielä kaikki. Kun sitten liitetään taas uusi kunta tähän kokonaisuuteen, kaikkien viranhaltioiden viran takuuaika jatkuu viidellä vuodella! Eli jos juuri olisi loppumassa oma takuuaika, niin kun äkkiä liitetään yksi kunta lisää, tulee jatkoa taas kaikille viisi vuotta. Koska näitä yhdistymisasioita ovat pohtimassa ja neuvottelemassa samat ihmiset joiden virkasuhteeseen asia vaikuttaa, voi jokainen itsekseen miettiä vaikuttaisiko se fakta päätöksen tekoon jollakin lailla. Näin onkin säästösyistä tehtävistä kuntaliitoksista tosiasiassa saatu kustannusten rajuja kasvattajia. Yksityisellä sektorilla ei tämän tyyppinen onnistuisi mitenkään. Jos ihmisellä ei ole työtä, hänen työsuhteensa lopetetaan. Koska tarkoitus on karsia turhia kustannuksia. Nyt kuntatyöpaikoista on taas tullut suojatyöpaikkoja.

En tarkoita, että kaikki kunnissa olevat työpaikat olisivat turhia, tai että kaikki siellä vaan olisivat paikalla ilman tehtävää.  Mutta jos tähän tasaiseen tahtiin on liitetty vaikkapa 4 kuntaa toisiinsa, niin ensin maksetaan vaikkapa neljä vuotta palkkaa kahdelle kunnanjohtajalle, sitten seuraavat neljä vuotta kolmelle kunnanjohtajalle ja sitten vielä viisi vuotta neljälle kunnanjohtajalle, ei säästöä synny. Tässä kohdin saattaa sitten sopivat kunnat loppua ympäriltä. Mutta sitten ainakin osa heistä pääseekin jo eläkkeelle. Ja kun oikeasti koko aikana olisi tullut maksaa vain yhdelle. Vastaavia viranhaltijoita on yhdessä kunnassa monta, mainitsin vain kunnanjohtajan, koska sen tiedän joka kunnassa olevan.


Työllisyyden parantamisen keinot - metsään meinaa mennä

Työllisyyttä jokainen haluaa nyt parantaa taas ennätyksellisen aktiivisesti puheissaan ja lukuisissa kirjoituksissaan. Osa menee lupauksissaan utopian puolelle, osalla ehdotukset kuulostavat järkeviltä, mutta eivät sitä ole jos asiasta jotain ymmärtää. Juuri luin paikallisesta sanomalehdestä miten erään puolueen kannattaja kaipaili yhdeksi keinoksi arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 100.000 euroon. Hän perusteli sitä että siten helpotettaisiin pieniä yrittäjiä työllistämään. En usko että se vaikuttaisi edes siihen työllistämiseen, koska työllistämisen kustannukset eivät siitä muutu. Mutta se vääristäisi kilpailua rajusti.

Fakta on se että jos yrityksen asiakas on yritys, arvonlisäveron osuudella ei ole mitään merkitystä, koska myyjä tilittää veron valtiolle ja ostaja vähentää sen, raha vain kulkee verottajalle toisen yrittäjän kautta.

Mutta jos yrittäjän asiakas on kuluttaja, asialla on iso merkitys. Jos siis halutaan jotain tehdä arvonlisäverolle, se tulisi koskea aina sitä yhtä alaa. Esimerkiksi kampaaja, joka tekee yksin töitä, saisi tehdä ilman arvonlisäveroa, kun taas kampaaja jolla on pari työntekijää, ei saisi. Joten näiden kahden hinnoissa voisi olla noin 15% ero, kulurakenteesta riippuen enemmänkin. On varmasti asiakkaalle merkitystä maksaako palvelu 100 euroa vai 115 euroa. Tässä esimerkkitapauksessa yksin töitä tekevä kampaaja voisi näin tehdä omat työpäivänsä täyteen, mutta ei hän todennäköisesti ketään palkkaisi. Kun taas tämä kaksi työntekijää työllistävä voisi irtisanoa ainakin toisen työntekijänsä. Sen jälkeen hän voisi ehkä päästä itsekin siihen ei-arvonlisäverollisten yritysten joukkoon.


Työllistäminen ei ole helppoa, eikä kenenkään velvollisuus

Monesti tuntuu että poliitikot, kuten monet muukin unohtavat miten yrityselämä toimii. Yrittäjä ei perusta yritystä työllistääkseen ihmisiä. Hän perustaa yleensä yrityksen elättääkseen sillä itsensä. Hänellä ei vastoin monien luuloja ole minkäänlaista velvoitetta työllistää ketään. Todellinen helpotus työllistämiselle olisi se että pienempien yritysten olisi helpompi päättää työsuhde jos se ei toimi tai työtä ei ole. Palkan sivukulut ovat toki merkittävä tekijä, mutta niihin kajoaminen edellyttäisi, että ne muutetaan kaikilta, jotta kilpailu ei vääristy.  

Tosiasia on se, että pienet yritykset eivät työllistä kun heitä pelottaa virherekrytoinnit. Varsinkin jos niitä on jo tehty ja oppirahat maksettu.Itse lukuisia virheelisiä rekrytointeja tehneenä ymmärrän heitä täysin. Saavutettuja etuja on vaikka miten, kun tutustuu moneen työehtosopimukseen tai lakeihin. Osa niistä on hyviä ja oikeudenmukaisia, osa taas nykymaailmassa turhia.

On totta että suurimmat säästöt saisimme aikaan kun karsisimme kuntasektorilta ja valtion hallinnosta. Luin sellaisen kommentin jostakin että miksi EK joka edustaa yksityisiä työnantajia, puuttuu kuntasektorin työehtoihin. Kysymys kuului, millä mandaatilla heillä on oikeus edes ehdottaa jotain sille puolelle. Ihan ilman ilkeilyä minulle itselleni tuli mieleen heti yksi - kaikkien kuntapuolen ihmisten palkat maksetaan verorahoilla. Totta kai on tärkeää että meillä on kunnallisia virkamiehiä ja työntekijöitä, mutta heitä voisi olla vähemmän ja kaikki asiat tulisivat silti hoidetuksi. Tai ehkä ei vähemmän, mutta oikeammin kohdistettuna. Tuskin kukaan olisi pahoillaan jos verotus säilyisi entisellään ja kuntatalouden varoja käytettäisiin enemmän sairaanhoitajiin ja lääkäreihin, vanhusten laitos- tai kotihoitoon jne.


Äänestäjien aliarviointia?!

Minusta on äänestäjien melko törkeääkin aliarvioimista kun taas eri puolueet ja edustajaksi pyrkivät kertovat miten mitään ei leikata ja kaikkea uutta annetaan ja nykyistä parannetaan. Suomella on tällä hetkellä lähes yhtä paljon valtion velkaa per asukas kuin Kreikalla. Olisi siis aika ottaa lusikka kauniiseen käteen ihan jokaisen. Nyt kun vielä saamme päättää itse miten sen teemme.

Voisiko jo tällä kerralla menestyä puolue joka kertoisi rehellisesti mitä kaikkea heidän mielestään pitää leikata ja mitä etuja karsia? Sellainen joka lupaisi pienentää kansanedustajien palkkiot muutaman vuoden takaiselle tasolle? Silloinhan sinne ehkä pyrkisivät suurimmaksi osaksi vain ne joilla on oikeasti tahtoa miettiä maamme asioita vakavasti, eikä sinne haettaisi alati nousevan palkkion takia. Jos joku puolue lupaisi tämän, olisi kansalaisilla syytä äänestää tälle puolueelle kunnon enemmistö eduskuntaan, jotta lupaus toteutuisi. Jos samaan aikaan ei puolue muutenkaan lupaisi yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, vaan kertoisi realistiset vaihtoehdot, jolla Suomi selviää, me tietäisimme äänestäessämme, etteivät he riko lupauksiaan. Eivät olisi kenellekään mitään luvanneet antaa, vaan ottaa tasapuolisesti jokaiselta.

Olisiko Suomen kansa nyt jo valmis rehelliseen puolueeseen? Mutta vielä tärkeämpi kysymys on mistä sellainen puolue löytyy? Mikä puolue olisi valmis laskemaan edustajoen palkkoja, karsimaan kuntaliitosten ylimitoitetut suojaamissäännökset ja lopettamaan sellaiset yhteiskunnan edut jotka eivät ole pakollisia. Mikä puolue olisi valmis toimimaan ennen kuin on liian myöhäistä emmekä enää itse saa päättää mistä karsimme.


Tämä puolue kun löytyy, minä olisin valmis äänestämään heitä. Uskon ja toivon että moni muukin olisi. 

Nyt eksyin ehkä jopa vähän sellaiseen pohdintaan jota teen työkseni, mutta vaalien läheisyys ja poliitikkojen katteettomat ja järkyttävän kaukana reaalielämästä olevat puheet ja kirjoitukset aiheuttivat sen että oli ihan pakko kirjoittaa...

Vähän erilaisin miettein tällä kertaa

Riikka

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti