perjantai 26. toukokuuta 2017

Pitsimissikahvila aloitti juhlavuoden hyväntekeväisyyskampanjan

Muistan lapsuudestani, että missit on aina yhdistetty hyväntekeväisyyteen, mikä valitettavasti on monessa kisassa jäänyt menneeseen. Tosin nyt ihan parin vuoden aikana olen ilokseni huomannut, että hyväntekeväisyys on taas enemmän ollut mukana monessa pienessäkin kisassa. Itse halusin sen meille mukaan heti kun olimme saaneet kilpailun pyörimään muuten rutiinilla meitä tyydyttävällä tasolla. Mikä se meitä tyydyttävä taso on, siitä kirjoittanen joskus ihan erikseen.

Ulrika on 39. Pitsimissi, juuri sellainen kuin Pitsimissin tulee olla.
Kuvassa Cameo Boutiguen ihana mekko ja Kultasepänliike Helkelän korut

Vuonna 2017 kesällä valitaan 40. Pitsimissi. Jo silloin kun ostimme kisan oikeudet, päätimme, että tätä vuotta juhlistetaan sen ansaitsemalla tavalla. Meillä ei ole joka vuosi mahdollisuus lähteä toteuttamaan tapahtumia, joilla voisimme kerätä rahaa, koska tekemistä on muutenkin vuoden aikana paljon ihan muissa projekteissa. Tänä vuonna päätimme käyttää aikaamme siihen. Koska Rauman SPR on perustanut tämän kilpailun, oli meille selvää, että otamme heihin yhteyttä kohteen valinnassa. Niinpä päätimme yhdessä heidän kanssaan kohdistaa tämän vuoden keräyksen raumalaisille omaishoitajille ja lapsiperheille. Heille hankittaisiin virkistyslahjakortteja raumalaisista yrityksistä. Ajatuksissa keinoja rahan keräämiseksi oli ehkä enemmänkin, mutta elämän muut tapahtumat veivät huomion niin, ettei valmisteluja voitu aloittaa jo vuoden 2016 syksyllä kuten alun perin oli ajatus. Mutta hyvään vauhtiin olemme päässeet ja ensimmäinen hyväntekeväisyyteen liittyvä etappi on nyt kunnialla selvitetty.


Kauniin kampauksen Ulrikalle loihti taas kerran Tukkapaja

Toukokuun 20 päivä oli kansainvälinen Ravintolapäivä. Silloin voi kuka tahansa ilman erityisiä lupia perustaa ravintolan tai kahvilan. Ja niinhän me teimme. Perustimme Pitsimissikahvilan Raumalle. Osoitteesta Kauppakatu 8 saimme aivan loistavan tilan juuri tähän tarkoitukseen. Lämmin kiitos tilan käyttöömme antaneille ihmisille. On aina yhtä upea kokemus tavata ihmisiä, joilla on hyvä sydän. Silloin aina jaksaa uskoa ihmisiin. Ja siihen että hyviä asioita tapahtuu.

Saimme tärkeää tukea tähän projektiimme Hansin vanhemmilta, hänen äitinsä leipoi todella maukasta sipulileipää myytäväksi ja isä tuli avuksemme pakettiautollaan, sekä tuomaan tavaraa perjantaina, että viemään sitä pois sunnuntaina. Meillä on kummallakin suku, jolta saamme aina tarvittavaa apua, kun näitä projektejamme toteutamme, se on iso kiitollisuuden aihe. Itse leivoin monenlaista myytävää, sekä suolaista että makeaa. Leivoin sitä niin monenlaista, että tiesin jo leipoessani, että kaikkea emme myy, mutta pakastin pelastaa ja eipä tarvitse sitten leipoa hetkeen vierasvaraksi.

Pitsimissikahvilassa riitti valikoimaa sekä suolaisissa että makeissa leivonnaisissa

Tärkein ja suosituin myyntiartikkeli oli kuitenkin aivan uusi Pitsimissileivos. Tämä pop-up ravintolamme oli ensimmäinen kerta kun tätä supermaukasta leivosta sai maistella, sen juustokakkumainen rakenne ja raikas maku olivat juuri sellaisia kuin olin toivonut, vaikken sitä osannut kuvailla muuten kuin sanomalla että toivoisin ettei se olisi ihan ”äklömakea” 😊 Tämän ihanuuden suunnitteli ja toteutti Pitsimissi 2007 Hanna Östman (From) Emme voi sanoin kiittää Hannaa kuinka upean makuyhdistelmän hän onnistui suunnittelemaan ja kuinka kauniin leivoksen hän toteuttikaan meille myytäväksi hyvään tarkoitukseen. Leivos oli gluteeniton ja laktoositon, jotta mahdollisimman moni pääsi siitä nauttimaan. Ja onneksemme myös nautti! Leivokset tekivät hyvin kauppansa ja ostajat olivat tyytyväisiä. Leivosta kehuttiin sekä kauniiksi että hyvän makuiseksi. Ja sitähän se oli.

Paitsi kaunis, tämä leivos on myös todella hyvää...

Pitsimissileivoksilla oli kysyntää, mutta onneksi näitä riitti, kiitos Hanna!

Hanna Östman, vuoden 2007 Pitsimissi suunnitteli, leipoi ja toimitti nämä ihanat leivokset 

Kahvilassa luovutettiin myös ihan oma karikatyyri Ulrikalle, sen on tehnyt raumalainen lahjakas taitelija Teuvo Salminen. Teuvo kertoi, miten kaikkein vaikeinta on tehdä karikatyyriä ihmisestä, joka on kaunis. Näin ollen piirros Ulrikasta lienee ollut super vaikea! Mutta hyvin se onnistui. Iso kiitos tästä taideteoksesta, Ulrikalle jää tästä upea muisto omasta missivuodestaan.

Teuvo Salminen ojentaa karikatyyrin täysin yllätetylle Ulrikalle :)

Ulrika ja "Ulrika" 



Upea teos, Teuvo Salminen todella osaa!

Olemme puhuneet oikeastaan kisan omistamisen alusta asti siitä, miten meillä täällä Raumalla on ihan oma missiperhe, johon joka vuosi tulee lisää tyttäriä. Tällä kuvauksella perheestä olemme halunneet viestittää sitä, miten meille tämän kisan tarkoitus ei ole raha tai kunnian ja huomion saaminen itsellemme. Tavoitteemme on löytää Pitsimissi joka on upea edustaja Rauman kaupungille ja samalla tutustua kaikkiin näihin ihmisiin ja ennen kaikkea kannustaa heitä kaikessa mihin he ryhtyvät kisan aikana ja sen jälkeen. Pysyttelemme taustalla ja tuemme heitä kuten vanhemmat tyttäriään. Jos he lähtevät kilpailemaan muihin kauneuskilpailuihin, isoihin tai pienempiin, me olemme hengessä mukana ja autamme heitä uskomaan itseensä. Menemme paikalle finaaliin, jos vain aikataulut sopivat. Kun osa heistä tavoittelee unelmiensa työtä tai ponnistelee päästäkseen opiskelemaan, me kannustamme heitä tavoittelemaan sitä, mitä he haluavat. Olemme aidosti kiinnostuneita juuri heistä, kuin omista tyttäristämme. Toki meille on muutamia missityttäriä tullut myös upeista nuorista naisista jotka ovat kisailleet Miss Suomen tittelistä koskaan olematta omassa kisassamme, mutta he ovat enimmäkseen ajalta ennen kuin omistimme tämän kisan ja olimme enemmän tekemisissä Miss Suomi kisan kanssa. Nyt puuhaa riittää omassa kisassamme niin paljon kuin vain meillä aikaa sille ja sen kehittämiselle löytyy.

Joonas hoiti hienosti tuotteiden myynnin silloinkin kun tuli vähän jonoa

Olemme perhekeskeisiä ihmisiä ja nytkin pyöritimme kahvilan perheen kesken, itse huolehdin tarjoiltavan riittävyydestä ja muista yleisistä asioita. Hans taas kuvaili ja jutusteli ihmisten kanssa. Poikamme Joonas hoiti kiitettävällä tunnollisuudella ja taidolla tuotteiden myynnin ja maksujen vastaanottamisen. Ulrika hallitsevana Pitsimissinä seurusteli ihmisten kanssa ja kirjoitteli heille kortteja ja oli mukana yhteiskuvissa. Pitsimissikahvila sujui hienosti, ennakkoon emme osanneet oikein ajatella miten se menisi, meillä kun ei tämän tyyppisestä toiminnasta ole oikeastaan mitään käsitystä. Ravintolapäivää ei tosin kovin hyvin taidettu Raumalla tuntea, osa kävijöistä oli asiasta tietämätön. Meillä olikin onneksi niin hyvä paikka Kauppakatu 8:ssa, että ihmisiä poikkesi sisään ohi kulkiessaan, kiitos siis vielä kerran huoneiston lainasta sen omistajille.

Ihmisiä riitti mukavasti pikku kahvilassamme

Taustalla näkyvä neljän vuoden kuvista tehty esityskin sai katsojia kahvittelun lomassa

Kun kirjoitin että hoidimme asian perheen kanssa, niin niinhän se oli, varsinaisen työn teimme tämän oman ydinperheemme (sen biologisen) kanssa ja mukana oli Ulrika, oma missityttäremme, sekä Hanna joka valmisti tämän ihanan leivoksen. Hannaakin pidämme missityttärenämme, vaikka hänet onkin Pitsimissiksi valittu ennen kuin kisan omistimme. Tavallaan olin kyllä henkilökohtaisesti Hannan valinnassa mukana, olin nimittäin juuri silloin kisan tuomaristossa, kun valitsimme Hannan voittajaksi vuonna 2007. Ja hyvä valinta oli, hän on edelleen upea ja supermukava! Sellainen kun me täälläpäin sanomme, että joku on luonnikas.

Kahvilassa näkyvillä oli ensi kertaa myös roll-up jossa kaikkien 39 Pitsimissin nimet. Etunimet ovat sitä suurempina miten useampi samanniminen voittaja on ollut.
Ulrika löysi oman nimensä alalaidasta.

Tämä Pitsimissikahvila oli ensimmäinen laatuaan, mutta se ei jääne viimeiseksi. Tämä oli myös ensimmäinen projektimme, jossa keräsimme rahaa hyväntekeväisyyskohteelle. Näissä merkeissä tulemme juhlavuoden aikana näkymään vielä myöhemminkin. Varsinainen kilpailu järjestetään taas Pitsiviikolla keskiviikkona ja torstaina, finaali torstaina. Pitsimissikahvila avaa taas ovensa samalla teemalla elokuussa Ravintolapäivänä ja syksymmällä järjestämme isomman juhlatilaisuuden, josta myös kaikki tuotto ohjataan samalle kohteelle Rauma SPR:n kautta. Silloin toivottavasti näemme tilaisuudessa mahdollisimman monta edellisten vuosien Pitsimissiä sekä teitä hyvät raumalaiset!

Lopuksi kuvasimme tietysti myös Hellapuun valmistamassa Rauman 575 juhlavuoden tunikassa, onhan siinä kuviona Pitsimissin kruunun osa

Vielä kerran kiitos kaikille jotka olivat järjestelyissä mukana ja mahdollistivat tämän kahvilan toteutumisen. Kiitos tästä tilasta sen omistajille, kiitos Ulrikalle, kun tulit Raumalle työteliään pääsykoerupeaman jälkeen, vaikka seuraavana yönä lähdit jo Milanoon koko kesäksi! Arvostamme kun käytit aikaasi, jota sinulla ei oikeastaan olisi edes ollut. Kiitos Cameo Boutique Ulrikan asusta ja Kultasepänliike Helkelä koruista.Kiitos myös Hellapuulle tunikasta sekä luonnollisesti Tukkapajalle Ulrikan upeasta kamapuksesta! Iso kiitos Hannalle omasta ajankäytöstäsi ja todella kauniista ja maukkaista leivoksista, sekä tietenkin iso kiitos kaikille jotka kävitte kahvilassamme ja samalla tuitte hyvää asiaa!

Lämpimin ajatuksin

Riikka

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Aidosti raumalainen optikkoliike mukana elämän sykkeessä

Kuten monessa kaupungissa, Raumallakin on useampi optikkoliike. Monesti niistä suurin osa, elleivät kaikki, ovat jonkin kansallisen tai kansainvälisen ketjun liikkeitä. Liikkeitä, joissa yrityksen omistaja ei ole paikalla. Yrityksiä jotka eivät maksa sijaintipaikkakunnalleen veroja. Kuluttaja joka haluaisi tukea oman paikkakuntansa yrittäjiä on silloin pattitilanteessa, jolle ei voi mitään. Suuntaus optikkoliikkeissä on sama kuin monella muullakin alalla, ketjut valtaavat alaa.

Raumalla on tämän suhteen hyvä tilanne. Täältä löytyy yksi liike, joka on yksityinen, omistuksellisiin ketjuihin kuulumaton, veronsa Raumalle maksava, optikkojensa ammattitaitoa kiitettävästi ylläpitämä aidosti raumalainen optikkoliike.  Vain yksi, mutta sehän riittää. Sen liikkeen nimi on Silmäoptikot Palmu Oy ja sen löydät osoitteesta Kuninkaankatu 10. Sen lisäksi että se on aito raumalainen liike, se on myös hyvä sellainen: Silmäoptikoilla on laaja ja laadukas tuotevalikoima ja se huolehtii henkilökuntansa kouluttamisesta. 

Oheinen kuva kertoo paljon:
Andy Wolfin saman kehysmallin eri värit valittavanasi, Raumalla vain Silmäoptikoilta


Tiesitkö muuten että Optikoiden täydennyskoulutusvelvoitetta ohjaa ja valvoo alan Optometrian Eettinen Neuvosto? Täydennyskoulutusvelvoitteen minimivaatimus on 30 pistettä viiden vuoden aikana. (1 piste vastaa 45 min opintosuoritusta). 
Koulutuspisteet Suomessa toimivilta optikoilta voit tarkastaa osoitteessa: http://www.optometria.fi/koulutusrekisteri.html

Koska itse kouluttaudun omassa ammatissani säännöllisesti, kuvittelin että tietysti jokainen optikkoliike huolehtii optikkojensa kouluttautumisesta, tekeväthän he tärkeää työtä ihmisten näkemisen parissa. Mutta tutustuessani tähän koulutusrekisteriin tajusin, ettei se olekaan itsestään selvää. Vaikka optisen alan menetelmät ja laitteet kehittyvät kovaa vauhtia, kaikki eivät pidä ammattitaitoaan yllä. Kannattaa käydä tutustumassa rekisteriin ja miettiä sitten missä käy optikolla.
Kehyksistä ja auronkolaseista on mistä valita,
monet kehykset ovat niin makeita että olo on kuin karkkikaupassa.

Kun seuraavan kerran tarvitset optikon palveluja kannattaa käydä tutustumassa, Silmäoptikoilta saat kehykset, moni- ja yksiteholinssit, piilolinssit ja apuvälineet. Aurinko-, työ- ja harrastelasit. He palvelevat sinua näöntutkimuksessa, terveystutkimuksessa ja silmälasien määrityksessä. Itse tutkimuksessa olleena on kyllä sanottava, että tutkimus on perusteellinen ja laseista tuli kerralla hyvät, hyvin istuvat, minulle sopivat ja ennen kaikkea sellaiset. että niillä näen hyvin. Ne ovat niin hyvät, että joskus unohdan, että minulla on lasit päässäni.

Perjantaina Silmäoptikoilla vietettiin Andy Wolf -iltaa

Käsintehdyissä Andy Wolf -kehyksissä löytyy niin laaja valikoima,
ettei sitä heti usko todeksi, huumoriakaan ei ole unohdettu :) 

Andy Wolf on näyttävästi esillä heti sisääntulon lähellä

Valikoimissa on aurinkolaseja hillityistä rohkeampiin, oman fiiliksen mukaan :)

Silmäoptikoilla on ammattitaidon ylläpitämisen ja aidon raumalaisuuden lisäksi huima etumatka moneen muuhun optikkoliikkeeseen Raumalla: heidän valikoimansa on todellakin monipuolinen ja mahdollisuudet lähes rajattomat! Lisäksi tässä liikkeessä on hyvä meininki arkipäivisinkin ja upeat tilat Vanhan Rauman sydämessä. Eikä siinä vielä kaikki sanotaan tv-shopissa ja niin täytyy todeta itsekin, he järjestävät mukavia teemapäiviä ja tilaisuuksia, nyt oli vuorossa iltatilaisuus Andy Wolf -kehysten kanssa. Tarjolla oli suolaista, makeaa ja sopivasti juotavaa sekä oma tiskijukka musiikkia soittamassa. Yksinkertaisesti sanottuna siis hyvää fiilistä.
Kuivin suin ei tarvinnut iltaa viettää, syötävää löytyi joka makuun, juotavaa unohtamatta

Liikkeen hyvä fiilis oli aistittavissa heti kun sinne astui sisään

Oma tiskijukka huolehti mukavasta musiikista koko illan
Jokainen sai tullessaan avaimen.
Muutama avain sopi lukkoon, josta sai laadukkaat aurinkolasit itselleen.

Hauska idea oli palmujen bongaus, onnistuneiden kesken arvottiin palkinto.

Meillä oli tällä kertaa viikonloppuna ohjelmaa niin paljon että piti oikein järjestellä. Mielenkiintoisia tapahtumia oli osin päällekkän. Onneksi ehdimme käymään myös Silmäoptikoilla, tilaisuus oli kerrassaan viihdyttävä. Jos olit mukana, tiedät mistä puhun, jos taas et tällä kertaa päässyt mukaan, tule ihmeessä, kun he seuraavan kerran järjestävät jotain. 
Tässä yrityksessä tilaisuudet järjestetään samalla tavalla kuin he muutenkin toimivat: laadukkaasti

perjantai 12. toukokuuta 2017

Raumalaisten omat blogit - tutustumisen arvoinen juttu

Elämä on mielenkiintoinen matka, koskaan ei voi etukäteen tietää mitä tuleman pitää. Kun aikanaan aloitin blogin kirjoittamisen vuonna 2009, aloitin sen taloushallinnon aiheilla. En oikeastaan edes ajatellut kirjoittavani blogia, vaan halusin paikan, jossa kirjoitan ajatuksiani taloushallinnon alalta. Koin että minulla oli annettavaa. Alun perin kirjoitin sillä ajatuksella, että sitä lukevat henkilöt toimivat taloushallinnon alalla. Mutta myöhemmin huomasin myös yrittäjien lukevan sitä. En ollut lukenut varmaan yhtään toisten kirjoittamaa blogia ennen sitä ja luulen että taisin olla aika ensimmäisiä, jos en jopa ensimmäinen taloushallinnon blogia kirjoittava. Tekstejäni on lainattu muiden tilitoimistojen sivuille heidän omina uutisinaan, mutten ole jaksanut siitä meteliä nostaa, tiedänpä sitten itse ketkä on vähemän fiksuja 😉 



Kun olin aikani kirjoitellut, halusin kirjoittaa myös muusta, jolloin syntyi tämä juuri lukemasti blogi vuoden 2014 lopussa. Tässä olenkin sitten käsitellyt asioita ihan laidasta laitaan, joskus aktiivisesti, joskus on vierähtänyt tovi ennen uutta kirjoitusta. Oma elämäni kun ei ole vain näissä blogeissa vaan siinä tapahtuu paljon koko ajan. Olen kumpaakin blogia kirjoittanut sillä ajatuksella, että kirjoitan kun on sopiva väli, enkä ota kirjoittamisesta paineita.

Nyt olen havahtunut muita blogeja lukiessani siihen että voisin kirjoittaa useammin ja lyhyemmin, onhan minulla lyhyitä aiheita vaikka miten paljon ja niistä helposti saan tekstiä ja kuvia aikaiseksi 😊 Mikä minut sitten tähän herätti? Liityin Raumalle perustettuun bloggareiden ryhmään ja tutustuin heidän kirjoituksiinsa. Raumalla on uskomattoman lahjakkaita kirjoittajia, joiden tekstejä on mukava lueskella ja kuvia kiva katsella. Suosittelen tykkäämään sivusta ja seuraamaan heidän kirjoituksiaan.

Tämän upean logon on suunnitelltu Milona Sadekallio





En ole koskaan ollut kovin aktiivinen ryhmäytyjä, ellei asiaan ole liittynyt yhdistävää tekijää, yleensä työhöni liittyvää. Olen toiminut oman ammattini kautta ryhmissä ja tehnyt edunvalvontatyötä, mutta vapaa-ajan ryhmät ovat käytännössä olemattomat. Olen tekemissä oman perheeni lisäksi äitini ja sisareni (perheineen) sekä puolisoni vanhempien ja veljensä perheen kanssa. Heidänkin kanssaan aivan liian vähän. Muutamaa yksittäistä ystävääni lukuun ottamatta muita sosiaalisia ryhmiä minulla ei oikeastaan ole. Missikilpailut ovat toki tuonut elämäämme aivan ihania nuoria naisia joiden kanssa olemme yhtä iloista ”missiperhettä”💓 Näistä nuorista naisista välitämme kuin omista tyttäristämme (jos meillä niitä olisi) 💓  Näistä asioita täällä olenkin monesti kirjoitellut ja kesän lähestyessä tulen taas kirjoittamaan.


Kaunis ja suloinen Helena käy meitä missivanhempiaan silloin tällöin moikkailemassa. Helena on ihan super!

Ihan oma missiperhe meille on syntynyt ihanien Pitsimissien kanssa.
Tämä kuva vuonna 2014, kanssani upeat Milla ja Riikka
 

Yksi ihana missityttömme Sara on usein pilke silmäkulmassa eikä aika tule pitkäksi hänen kanssaan 😜

Pitsimissikilpailu on tuonut myös muita hyviä ystäviä, tämä kuva Superpikujouluista,
kuvassa kanssani ihanat Kultasepänliike Helkelän naiset 💛

 
Lahjakas Viivi on ensimmäisiä missityttäriämme. Viivi on monipuolinen lahjakkuus jonka uraa voimme ylpeänä seurata (vaikkei se meidän ansiotamme olekkaan) 💋
Yksi ikimuistoisimpia hetkiä on tähän asti missityttäremme Lotan häät Kristianin kanssa.
Ihan sitä tuli aidosti kyynelehdittyä kuin oma biologinen tytär olisi avioliitoon siunattu 💓

Se missiperheestä tällä kertaa 😊 Kun Rauman bloggarit järjestivät tapaamisen Wanhan Rauman Kaffebaarissa, olin ensin kahden vaiheilla menenkö vaiko enkö. Mietin itsekseni, että töitäkin olisi tehtävänä. Mitä yhteistä minulla olisi heidän kanssaan, kun en ketään tunne. Mistä siellä tulisi puhuttua. Mutta menin koska olen kuitenkin itse järjestänyt niin monenlaista kokousta yms. esimerkiksi yrittäjäyhdistyksen nimissä, että tiedän miten tyhmää on kun jotain järjestää eikä kukaan tule. Niinpä menin ja ajattelin että saanpahan sitten nautiskella ainakin jostain Kaffebaarin ihanista herkuista ihan luvan kanssa 😊

Tämä kuva ei ole meidän tapaamisestamme,
koska ehdin syödä superherkullisen vadelmakakkuni ennen kun muistin ottaa kuvan 😁
Mutta Kaffebaarista tämä kuva on, siellä kun tulee käytyä silloin tällöin teellä ja herkuilla 

Tapaaminen oli kerrassaan viihdyttävä ja aika kului kuin siivillä. Olin todella iloinen, että lähdin mukaan. Meillä juttua riitti ja naurua myös. Oli hauska ilta. Ja kun sovimme säännöllisistä tapaamisista jatkossakin, tiedän että olen paikalla aina kun se vain on mahdollista. Nämä ihmiset kirjoittavat hyvin erilaisista asioista ja oli hauskaa kuunnella jokaisen tarinaa siitä miksi ja miten he lähtivät kirjoittamaan. Miten kokevat kirjoittamisen ja mitä asioita miettivät. Huomasin ilokseni, että viihdyin tässä porukassa. Harrastan itseni tutkiskelua ja analysoin omia tunteitani ja ajatuksiani ja olinkin hämmästynyt, kun jotenkin koin kuluvani tähän porukkaan. 😊

Jos asustelet Raumalla ja kirjoitat blogia etkä ole vielä mukana, tule ihmeessä! Jos taas olet se, joka lukee blogeja, tutustu näiden ihmisten monipuolisiin kirjoituksiin, tästä porusta löytyy varmasti ainakin yksi blogi jokaisen makuun, niin monipuolinen on tarjonta.

Kirjoitan helposti hyvinkin pitkästi, joten nyt lopetan tähän tämän koska päätin jatkossa kirjoittaa lyhyemmin. Toivottavasti nyt löydän sopivasti aikaa kirjoitella useamminkin. 

Pysykää kuulolla ja tutustukaan Rauman omiin bloggareihin!

maanantai 8. elokuuta 2016

Miten sähköposteihin vastaaminen vaikuttaa yrityskuvaan?

Kun saat sähköpostia työssäsi miten nopeasti vastaan postiin? Vai vastaatko ollenkaan? Monella se varmasti riippuu paljon siitä millaista postia saa. Olen saanut yrittäjänä monenlaista sähköpostia, mutta myös lähettänyt. Sähköpostitulva on nykypäivänä jo lähes ähkyä ja helposti joku tärkeäkin viesti voi jäädä hetkeksi huomaamatta. Siksi on ymmärrettävää, että moni on väsynyt vastailemaan posteihin. Omien kokemusteni pohjalta pohdin tätä asiaa vähän eri näkökulmasta mitä ehkä moni on pohtinut. Pohdinnasta jätän kokonaan pois ne varsinaiset asiakaspostit, siis sellaiset joita olemassa olevat asiakkaat lähettävät säännöllisen epäsäännöllisesti, niihinhän kaikki vastaavat melko ripeästi -eikö niin?

Koska tähän juttuun ei varsinaisesti liity kuvia, nappasin joitakin ottamiani kuvia tekstiä piristämään :)

Työ- tai harjoittelupaikan hakija

Itse saan tietyin ajoin tilitoimistooni näitä posteja melkoisiakin määriä. Joskus aikanaan minulla oli yrityksessäni sellainen tilanne, että aina välillä pystyn näistä jonkun hakijan poimimaan harjoittelijaksi tai koulun näyttötyötä tekeväksi toimistollemme. Talteen laitoin jokaisen meilin siltä varalta, että joskus tarvitsisin työntekijää. Joskus jopa useamman vuoden jälkeen otin yhteyttä ja palkkasin hyvän hakemuksen tehneen ihmisen töihin.
Mutta olennaista nyt ei ole se onnistuuko hakija saamaan harjoittelu- tai työpaikan, vaan se miten vastaat näihin posteihin. Tai oikeastaan vastaatko ollenkaan. Jos et vastaa, sähköpostin lähettäjä ei voi tietää, onko vastaamattomuutesi merkki siitä, ettei sinua kiinnosta, siitä että et ole vielä edes lukenut postia vai siitä että mietit asiaa.  Jos sinulla ei ole mahdollisuutta palkata ketään tai tarjota harjoittelupaikkaa, ilmoita se lyhyesti ja ystävällisesti. Hakijat ovat kyllä tottuneet kielteisiin vastauksiin, sillä et erotu negatiivisesti. Jos mietit asiaa, kerro miettiväsi ja ilmoita mihin mennessä teet päätöksesi, tai jos haluat nähdä hänet, sovi tapaaminen. Kunhan vastaat.
Miksi vastaaminen on tärkeää? Se on totta kai tärkeää viestin sinulle lähettäneelle, että hän saa vastauksen, jotta tietää jatkaa. Miksi se sitten on sinulle, tai oikeammin yrityksellesi tärkeää? Tämä henkilö muodostaa kuvan yrityksestäsi se perusteella vastaatko vai et ja jos vastaan vastaatko ystävällisesti. Hän voi myöhemmin olla jossakin yrityksessä siinä asemassa, että hän päättää hankinnoista. Arvaa onko yrityksesi luottamuslistan kärjessä, kun et aikanaan vaivautunut edes vastaamaan hänen viestiinsä? Tai hän itse kuluttajana voi olla tekemässä isohkoa ostopäätöstä, tai hän sukulaisensa tai tuttavansa. Voi löytää vastaamattomuutesi edestäsi yllättävistä paikoista, ilman että edes tiedät mistä johtui se, että hävisit tarjouskilvan, tai että asiakas hakee vaikka vähän kauempaakin saman tavaran eikä tule sinun yritykseesi.

Keväinen kotipiha


Yhteistyökyselyt ja sponsorointihakemukset

Jos noissa työ- ja harjoittelupaikan kysymyksissä olen ollut se joka vastaa, niin näissä yhteistyökysymyksissä olen lähiaikoina ollut se lähettävä osapuoli. Toki harvoin saan myös tukea pyytäviä sähköposteja, mutta se on harvassa johtuen luultavasti tilitoimistotoimialasta.
Mutta siis nämä pyynnöt. Käytän itse mielelläni sähköpostia kahdesta syystä. Ensinäkin siinä voin selittää mistä on kysymys ja jakaa mukaan pari valokuvaa. Toiseksi haluan antaa vastaanottajalle mietintäaikaa. Minulle joku sanoi, että ei kun soittaa pitää ja vaatia vastaus heti. Se on jollekin ehkä sopiva tapa, mutta koska ajattelen tätä asiaa kuten elämää yleensäkin niin että asettaudun itse toisen asemaan, niin jos minulle soitetaan ja pyydetään tukea ja vastaus pitää antaa heti, vastaus on 99,999% varmasti; EI KIITOS. Soiton kesken työpäivää koen häiritsevänä ja se että siinä pitää yhtäkkiä keskittyä johonkin ja päättää lähteekö mukaan, koen sellaisena, ettei soittaja arvosta minun työtäni tai työaikaani, kun hän haluaa päättää, keskeytänkö sen juuri nyt hänen asiansa kuullakseni. Siksi itse en soita, kun haluan kysyä yritystä mukaan.

Näitä sähköposteja olen nyt kirjoitellut Pitsimissikilpailun tiimoilta. Meillä on muutama hyvä yhteistyökumppani, jotka ovat olleet mukana rakentamassa tätä kilpailua useamman vuoden ja me arvostamme heitä sunnattoman paljon, hyviä tyyppejä kaikki ihmisinä ja heidän tukensa on arvokasta. Joka vuosi olen kuitenkin kerännyt myös pieniä palkintoja, jotta jokainen finalisti saisi jotain pientä, kun on kilpailuun osallistunut, vaikka ei sijoittuisikaan. Tänä vuonna meillä lisäksi oli uusi tilanne, kun hotellin sijasta majoituimme Freinet koululla, yhteismajoituksessa. Idea osoittautui loistavaksi ja tulemme sitä jatkamaan. Tämä uusi tilanne sai aikaan uudenlaisia tarpeita, niinpä käännyin yritysten puoleen vuoteiden ja vuodevaatteiden sekä aamu- ja iltapalatarvikkeiden hankinnassa. Hiustenkuivaajistakin kyselin ja on sanottava, että reaktiot sähköposteihini olivat mielenkiintoisia. Hyvin opettavaisia.

Taitava henkilö tekee kauppaa, vaikka ei suostu ehdotukseen!

Hei kärkeen haluan sanoa, että se, oliko vastaus mielestäni hyvä ei ole kiinni siitä lähtikö yritys mukaan vai ei. Ensiksi yksi erittäin hyvä tapa vastata. Kysyi Jyskistä sähköpumpulla varustettuja ilmatäytteisiä ”sänkyjä” ja vuodevaatteita. He kuitenkin tukevat paraolympialiasiin lähtevää Suomen joukkuetta, joten he vastasivat, ettei muiden kohteiden tukeminen onnistu. Me toki tarjosimme vastineeksi mainontaa, mutta ymmärrän, ettei meidän mainontamme Jyskin kokoiselle yritykselle ole merkittävää, joten menimme samaan kategoriaan avustusten kanssa. Mutta vaikka he kieltäytyivät lähtemästä yhteistyökumppaniksi vuodetarpeita lahjoittamalla, he tekivät vastatarjouksen, heidän yritysmyyntinsä lähetti minulle erittäin edullisen tarjouksen tarvitsemistani tuotteista.  Näin he saivat kauppaa ja minusta tyytyväisen asiakkaan itselleen myös yksityishenkilönä. Ja jos tarvitsen myöhemmin Pitsimissikilpailun merkeissä jotain, käyn kyllä ihan ensin katsomassa, löytyykö heiltä. Vaikka he torjuivat pyyntöni saada mitä tarvitsemme, he ymmärsivät, ettei budjettimme ole suuri ja tarjosivat edullista vaihtoehtoa. Vastauksellaan he myös osoittivat, etteivät ignooranneet meitä. Tiedostan kyllä, että se on opeteltu markkinointi- ja asiakaspalvelutaktiikka, mutta entä sitten? He ovat välittäneet asiasta sen verran että ovat opetelleet ja ottaneet sen käyttöön.


Poroholman kaunis rantamaisema

On toki mukava lukea innostuneita vastauksia

Uusista kontakteista sain Kontion Leipomolta, Kivikylän Palvaamosta ja K-Market Lapinpadasta ihania myönteisiä vastauksia, he lähtivät mukaan ja vastaukset olivat ystävällisiä, samoin Rauman Keskus Apteekin kanssa uusi yhteistyö oli antoisaa ja heidän kanssaan oli miellyttävä asioida. Mutta kuten sanoin ei se vaikuta yrityskuvaan minun mielessäni lähtivätkö he mukaan vai eivät. Toki kun yhteistyötä tehtiin se vaikuttaa käytökseeni, sen myönnän. Olen ennenkin pyrkinyt asioimaan kotiseudulla K-Market Lapinpadassa, koska mielestäni lähikauppaa pitää tukea, eikä kantaa ostoksia isoista marketeista, ellei sitten asu sellaisen vieressä. Mutta aivan varmasti yhä tarkemmin katson, että teen ostokseni heillä. Samoin varmasti valitsen entistä enemmän Kivikylän tai Kontion tuotteita. Kun tarvitsen apteekkituotteita, totta kai askeleeni vie juuri siihen apteekkiin jonka henkilökuntaa nyt tunnen paremmin. Onhan minulle muutoinkin selvää, että jos tarvitsen tietyntyypistä asua, käyn ensiksi Cameo Boutiquessa tai vähän toisenlaista asua niin matkani vie Designhouse Hellapuuhun. Jos tarvitsen uima- tai alusasuja, en mieti vaan matkaan Alusasuliike Helmeen. Kun piti hankkia kummilapselle risti, en edes miettinyt vaan kävelin Kultasepänliike Helkelään ja ostin kauniin ristin. Tai kun tarvitsen näkemisen tuotteita, valintani on luonnollisesti Silmäoptikot Palmu. Tai kun tarvitsen jollekin kukkia, Kukka Shop Rosassa osataan tehdä juuri minun tarpeisiin sopiva kimppu. Tai kun hiukseni tarvitsevat jotain kohennusta, Tukkapaja on se paikka johon menen. Nämä ostokäyttäytymiseen vaikuttavat asiat johtuvat osaksi siitä, että yhteistyön puitteissa tutustuin paremmin ihmisiin, joita yrityksessä on. On aina mukavampaa asioida tuttujen kanssa. Toki se johtuu myös siitä, että nämä yritykset ovat alansa parhaita Raumalla. 

Poroholman maisema purjeveneineen

Kielteinenkin vastaus on paljon parempi kuin ei vastausta ollenkaan…

Sain myös vastauksia, joissa kohteliaasti kieltäydyttiin yhteistyöstä. Rehellinen kieltäytyminen ei ole pahasta. Totta kai yrityksellä on oikeus sanoa, ettei tämä yhteistyö juuri nyt kiinnosta, enkä minä siitä pahastu. Olen itsekin yrittäjä ja tiedän ettei kaikkeen voi lähteä mukaan. Jokaisessa lähettämässäni viestissä kirjoitin loppuun pyynnön, että jos tämä esittämäni yhteistyötarjous ei juuri nyt kiinnosta, olisi mukavaa, jos siitä ilmoitettaisiin, niin teidän kääntyä asiassa jonkun toisen puoleen. Silti moni jätti vastaamatta. En voi ymmärtää sitä, että joku yrittäjä kokee, ettei viestini ole vastaamisen arvoinen. Enkä nyt tarkoita, että se olisi jotenkin arvokkaampi, kun se tulee juuri minulta :) Vaan sen vuoksi että minä olen heidän potentiaalinen asiakkaansa, sekä tämän edustamani yrityksen edustajana, että myös yksityishenkilönä. Ja muistanhan minä sen, ettei viestiini vaivauduttu vastaamaan. Edessä on alkutalvella mm. poikamme ylioppilasjuhlat ja mietin kyllä tarkkaan, mistä ostan sinne kalaa, tai sanotaanko mistä en osta. Koska tulen tekemään sinne pääosin ruuan itse, minulle on selvää, että leivän jota en itse ajatellut leipoa, ostan Kontiolta ja tarvitsemani lihan Kivikylästä, muut tarveaineet kotikylän K-Market Lapinpadasta, mutta olisin ehkä ostanut jotain muutakin valmiina kuin leivän, mutta myönnän että vastaamattomat sähköpostit vaikuttavat valintoihini. Ei siis se, että sain kieltävän vastauksen vaan se että minusta ja asiastani ei välitetty tai minua arvostettu potentiaalisena asiakkaana niin paljon, että olisi jaksettu vastata muutama rivi, vaikka vain: ”Hei, kiitos tarjouksestasi, mutta emme nyt lähde mukaan” ja asiaan kuuluvat allekirjoitukset perään. Silloin minulle olisi tullut tunne siitä minut ja asiani on huomioitu, minua ja minun aikaani on arvostettu niin, että on kerrottu, ettei asia nyt kiinnosta ja olen vapaa kysymään muualta.

Mitä se kertoo, kun et vastaa viestiin?

Minulle se kertoo, että et välitä. Sinua ei kiinnosta se mistä olen kertonut sinulle, vaikka vielä loppuun olen pyytänyt, että ilmoitat jos et halua olla mukana. Potentiaalinen asiakas ei kiinnosta. Minulla nyt sattuu olemaan tilitoimisto, joka on se varsinainen ammattini ja työni. Mutta aivan hyvin voisin olla jonkun yrityksen sisäänostaja tai johdon assistentti joka päättää hankinnoista kokousten tiimoilta. Tai puolisoni olisi tai sisareni tai paras ystäväni jne. Kyllä nytkin sanon omat mielipiteeni yrityksistä jotka eivät vastanneet mitään. En nyt luettele niitä tähän, vaikka mieli tekisi, mutta ajattelin olla myös ihan pikkusen fiksu joskus edes ja jättää ne mainitsematta. Toki vielä "paremmaksikin" voi pistää kuin olla vastaamatta (siitäkin on kokemusta): vastata ensin, olla kiinnostunut ja jo suunnitella yhdessä mitä toteutetaan, niin että ehdin jos kertoa toiselle yhteistyökumppanille asiasta, että yhdessä keksitään kiva juttu (tosin onneksi olen jo sen verran kokenut että mainitsen asiasta tyyliin ”jos lähtee mukaan”, vaikka minulla on kyseisen yrityksen toimitusjohtajan sähköposti jossa sovitaan että he ovat mukana) Kun sitten nimittäin päivä lähestyy ja pitäisi alkaa mainostaa / tiedottaa asiasta ja kyselen tarkempia aikatauluja, vastausta viestiini ei koskaan tule, eikä varmaan enää tulekaan, tästä kun on jo yli vuosi aikaa. Meni ne kilpailut ilman heitä ja jo seuraavatkin, enkä enää ole kysynytkään. Enkä kysy. Enkä myöskään osta kyseistä tuotetta, koska samaa tuotetta saa muidenkin valmistamana.

Joskus voi sataa - siihen kannattaa varautua :)


Muita syitä kuin välinpitämättömyys

Joku sanoi minulle joskus, että jos vain on niin vaikea vastata ei, niin on helpompaa jättää vastaamatta. Ettei se välinpitämättömyyttä ole. No kyllä se on. Jos sähköpostilla ei pysty vastaamaan ”ei kiitos” ja työnkuva on sellainen, että näihin sähköposteihin yrityksessä vastaa, niin kyllä se on välipitämättömyyttä. Tai sitten on syytä hakeutua muihin töihin. Toiseksi syyksi minulle on sanottu, että jos yrittäjä (pienemmissä yrityksissä) ei ole lukenut sähköpostiaan. Onhan se toki mahdollista, sitä en kiistä. Mutta jos yrittäjä ei lue viikon aikana sähköpostiaan kertaakaan, kyllä hän on välinpitämätön. Välinpitämätön ihan kaikkia yhteistyökumppaneitaan kohtaan. Niin asiakkaitaan kuin tavaran toimittajiaan kohtaan. Jos yrityksen sähköpostia ei lueta, sitä ei julkisesti ilmoiteta. Se vaan on yksinkertaisesti yritysmaailman totuus, jos et lue sähköpostiasi, älä julkaise sitä.

Lopuksi

Miksi kirjoitan aiheesta? En sen takia että minua tai minun henkilökohtaisia tunteitani olisi loukattu. Että minua ei olisi noteerattu. Toki tunnustin kirjoituksessani, että nämä asiat vaikuttavat ostopäätöksiini, mutta en sen takia olisi lähtenyt kirjoittamaan yhtään mitään. Olen yrittäjä ja minua surettaa, etteivät yrittäjät ymmärrä sitä tosiasiaa, että jokainen ihminen on asiayhteydestä huolimatta potentiaalinen asiakas, mahdollisen tulevan yhteistyökumppanin yhteyshenkilö tai muutoin henkilö joka voi vaikuttaa omien ostopäätöstensä lisäksi myös muiden ostopäätöksiin. ”Parhaassa” tapauksessa näitä kaikkea. Paha kello kauas kuuluu, on vanha sanonta ja se pitää edelleen paikkansa. Se että yrittäjä tai yrityksen edustaja vaikuttaa välinpitämättömältä on paha moka. Kirjoitukseni tuskin tavoittaa niitä yrittäjiä joiden vastaamattomuus aikaansai kirjoitukseni, mutta toivon että mahdollisimman moni tajuaisi sen mahdollisuuden mikä piilee siinä, miten reagoimme sähköposteihin, joilla meitä lähestytään.  


Äidin pihallemme istuttamien ruusujen kauneutta

Kesän jatkoja kaikille tasapuolisesti!


Riikka

tiistai 19. heinäkuuta 2016

Pitsimissi on mukana hyväntekeväisyydessä

Misseyteen on aina olennaisena osana liitetty hyväntekeväisyys tavalla tai toisella. Raumalla Pitsimissikilpailun, kuten monen muunkin Suomessa järjestettävän vanhemman kilpailun historiasta löytyy jotain hyväntekeväisyysjärjestöihin tai muihin tahoihin liittyviä tekijöitä. Meidän kisamme on aloittanut Suomen Punaisen Ristin Rauman osasto. Vuosien saatossa kilpailusta on kuitenkin tullut kauneuskilpailu muiden joukossa. Me halusimme päivittää kilpailun nykyaikaan ja samalla elvyttää vanhat kunnon missikilpailun perinteet ja niihin olennaisesti kuuluvan hyväntekeväisyyden huomioimisen.

Pitsimissikilpailun aloitti Raumalla Punaisen Ristin Rauman osasto vuonna 1978

Ihanat yhteistyökumppanit ja mahtava yleisö
Ilman että olisimme saaneet niin ihanat ja hengessä mukana olevat yhteistyökumppanit, meidän olisi ollut mahdotonta tehdä yhtään mitään. Ei oikea kauneuskilpailu synny vaan siitä että valitaan kymmenen tyttöä joista tuomaristo valitsee kolmikon. Tarvitaan näitä ihania ihmisiä jotka näkevät yhteistyön kilpailun kanssa järkevänä, jaksavat uskoa ja tietävät että koko ajan mennään eteenpäin. Ison osan kaikesta muodostaa luonnollisesti tämä mahtava raumalainen yleisö, ihmiset. Vuoden 2014 Pitsimissi Riikka Uusitalo sanoi hienosti että parasta Raumassa on Rauma itse, sen ihanat ihmiset. Niinhän se juuri on. Ihmiset ottavat Pitsimissin avosylin vastaan. On hienoa olla Pitsimissi, koska ihmiset täällä ovat hyviä tyyppejä.

Pieni suuri kilpailu
Pitsimissikilpailu on kauneuskilpailu joka järjestetään melko pienessä kaupungissa, kesällä kahtena päivänä. Meillä ei ole pitkiä kiertueita eikä mitään maksimaallisen mahtavia elämyksiä tarjolla. Pitsimissikilpailussa ei myöskään ole ulkomaanmatkoja palkinnoksi. Pitsimissikilpailussa finalistit jalkautuvat kaupunkiin ihmisten keskelle, liikumme kaksi päivää pääosin Vanhassa Raumassa, kauniissa Unescon maailmaperintökohteessa, jollaista ei toista Suomessa ole vastaavassa laajuudessa. Kuitenkin meillä kilpailijat ovat ympäri Suomea, lähes koko maassa tiedetään että Raumalla on kesällä Pitsimissikilpailu. Koska nykyaikana tekniikka mahdollistaa monenlaisia asioita, kilpailun tapahtumia voi seurata koko Suomessa ja itseasiassa rajojen ulkopuolella aivan yhtä hyvin. Kilpailu onkin paikallisuudestaan huolimatta hyvinkin laajassa tiedossa, katsojia on livenä paikanpäällä tuhansia, mutta myös muualla kilpailua seurataan. Se on hieno asia. rakkautemme Raumaan välittyy yhä useammille ihmisille. Rauma on kaunis kaupunki ja siellä on paljon upeita ihmisiä. Täällä on tekemisen meininki. En voisi kuvitella parempaa paikkaa järjestää tätä kilpailua. Täällä pystymme tarjoamaan kilpailijoille kokemuksia joita ei rahalla voi ostaa. Aitoa välittämistä, aitoa elämää.

Finalistien nimikirjoitukset ovat kysyttyjä

Finalistien juttusille tulevat myös vanhemmat, eivät vain lapset

Yhteiskuvat ovat suosittuja

Hyväntekeväisyys takaisin
Ensimmäisenä hyväntekeväisyysprojektina siskorusetti
Ensimmäinen vuosi jolloin kilpailua järjestimme omiin nimiimme vuonna 2013, meni siinä, että saimme kaiken toimimaan haluamallamme tavalla. Seuraavana vuonna keskityimme vielä käytännön asioiden parantamiseen. Sen jälkeen meillä oli jo aikaa miettiä miten saamme hyväntekeväisyyden takaisin tähän kilpailuun. Meillä ei ole isoa budjettia eikä mahdollisuutta lahjoittaa isoja summia hyviin kohteisiin. Mutta pohdinnan tuloksena vuonna 2015 kuljimme niin me organisaation edustajat kuin finalistitkin upea Siskorusetti kiinnitettynä puseroomme. Tuimme Siskojen kampanjaa Syöpäsairaiden vertaistuesta tiettäväksi ja tunnetuksi edes vähän taas enemmän. Kyseessä on upea yhdistys, jossa kaikki varsinaiset jäsenet ovat itse syövän, yleensä rintasyövän sairastaneita. On myönnettävä että vaikka luulin itse asiasta jo aika paljon tietäväni, kyllä omakin tietämykseni kyseisestä sairaudesta ja siihen edelleen kuolevien, nuortenkin naisten määrästä kasvoi huimasti. Oli upeaa että saimme tuoda tätä tietoutta muillekin.

Finalistit kävivät tutustumassa Siskojen rintaliiviteokseen ja kirjoittamassa tervehdyksensä kirjaan

Kaunis rusetti käy korusta sen lisäksi että sillä kerättiin rahaa hyvään

Silmäoptikot oli mukana tukemassa Siskorusetti -kampanjaa

Jenni kantoi Siskorusettia myös seuraavan päivän kuvauksissa <3
Pitsikruunu ja Siskorusetti - kauniit yhdessä.


Nyt esillä Rauman Seudun Tules ry
Tämän vuoden kohteemme on yhdistys joka tekee Raumalla erilaista sosiaalista toimintaa, on liikuntaa, harrastusta, vertaistuki- ja harrastusryhmiä. Yhtenä tärkeänä osana avustajapalvelu kotihoidon tukena. Tästä toiminnasta tulemme kertomaan ihmisille, kaikki siitä eivät vielä tiedä. Joku tarvitsee apua, toinen voi tukea toimintaa. Me käymme finalistien kanssa keskiviikkona yhteislaulutilaisuuden aluksi vierailulla Järjestötalolla, tulkaa moikkaamaan ja samalla voitte jäädä laulamaan talolle.


Vuoden 2016 kohteemme, josta myöhemmin enemmän


Pitsimissimme Jenni mukana monessa
Saimme aivan upean Pitsimissin vuodelle 2015 ja haikeina hänestä luovumme. Jenni on saanut olla monessa mukana täällä Raumalla tai Raumaa edustamassa muualla. Kerroin jo aikaisemmin mitä kaikkea Jennin vuoteen Pitsimissinä on kuulunut, mutta jätin pois pari ihanaa kohdetta jotka hän itse halusi tulla Raumalle tekemään. Koska tämä kirjoitus koskee hyväntekeväisyyttä, poimin tähän myös jo edellisessä kirjoituksessani olleita hyväntekeväisyys kohteita niin jokainen saa kuvan kaikesta siitä miten olemme saaneet olla mukana erilaisissa hyvää tekevissä tapahtumissa. 

Kukansidonnan suomenmestaruuskilpailuissa Raumalla yhtenä kilpailutyönä oli ”kimppu Pitsimissille” kaikki nämä ihanat työt Jenni esitteli yleisölle ja ne huutokaupattiin, rahat käytettiin lyhentämättöminä Rauman Pallo-Iirojen juniorityöhön, kiitos Suomen Kukkakauppiasliitolle. 

Kukkakimpun hyväntekeväisyyshuutokauppa


Naisten Pankki järjesti Kulttuuritalo Posellissa otsikolla ”Posellin pikkumustat” muotinäytöksen jossa tarjoiltiin pientä suolaista ja makeaa kuohuvan kera. Jenni oli mukana Cameo Boutiguen mallina. Sali oli lähes täynnä ja oli ilo olla mukana tässä hyvässä tapahtumassa. Naisten Pankki tekee arvokasta työtä.

Jenni hyväntekeväisyysmuotinäytöksessä

Aktiivinen Pitsimissi
Oheiset tapahtumat olivat hienoja ja oli upea juttu että niiden järjestäjät ottivat yhteyttä meihin ja saimme Upean Jennin mukaan niihin. Jenni kuitenkin oli myös itse aktiivinen ja halusi tehdä vierailuja paikkoihin joissa on esimerkiksi lapsia. Hän halusi jutella ja leikkiä lasten kanssa. Ja niin hän ihan itse järjesti vierailun Kaivopuiston päiväkotiin. Vierailu oli sellainen että se jäi itsellenikin hyvin mieleen. Oli hienoa katsoa miten ammatti-ihmiset opastavat lapsia, miten siellä leikittiin ja laulettiin yhdessä. Miten hienosti ohjattiin oikeaan sovittuun suuntaan lapset jotka vähän villiintyivät kun oli vieraita. Kokemus oli piristävä ja lapset tykkäsivät Jennistä – no kukapa nyt ei hänestä tykkäisi!

Kaivopuiston päiväkoti on nykyaikainen ja toimiva paikka jossa oli ilo vierailla

Lapset olivat kiinnostuneita näkemään kruunun, jota Jenni heille pyynnöstä esitteli

Lapset olivat askarrelleet Jennille kortin <3

Toinen vastaava vierailu toteutettiin vähän myöhemmin kun Jenni osallistui Rauman Freinet koulun ”Koko koulun pajapäivä” –tapahtumaan. Koska Jenni on erittäin lahjakas mm. kuvataiteessa, hän piti lapsille pajaa jossa he saivat piirtää Jennin kanssa. Jenni toki osallistui myös teatteriesitykseen, mahtipuikoilla neulomiseen ja moneen muuhun mukavaan yhdessä lasten kanssa. Freinet koulu on itsellenne tuttu kun oma poikamme on käynyt koko ala-asteensa tässä ihanassa koulussa. Vierailu toi taas mieleen sen miten upea juttu on kun lapset saavat toteuttaa itseään ja oppia samalla ne tärkeät asiat, jotka alakoulussa tulee oppia. Oli hienoa kun pääsimme Hansin kanssa Jennin ”siivellä” taas mukaan tämän koulun leppoisaan tunnelmaan mukaan. 


Koulun pihalla Karvakaverit, tässä pienempi kaveri...

...ja tässä isompi Karvakaveri

Jenni oli mukana koulun pajapäivässä

Kuvataiteen paja oli luonnollisesti Jennille sopiva paja :)

Oppilaat maalasivat upeita kuvia
Jennin oma maisemamaalaus


Koululla oli pajapäivänä myös vähän isommat puikot ja "lankaa"...

Näillä välineillä ei ollutkaan ihan yksinkertaista neuloa :)


Mutta hienosti Jenni neuloi ja sai apulaisenkin

Jennin vuosi loppuu
Jennin Pitsimissivuosi on lopuillaan, ensi viikolla valitaan uusi Pitsimissi. Mutta Jenni ei varmasti unohda Raumaa - eikä Rauma Jenniä. Ensi viikolla Jenni painaa arvokkaan aidon käsinnyplätyn pitsikruunun seuraajansa hiuksille, eikä minulla ole mitään syytä epäilä etteikö meillä olisi upea Pitsimissi myös vuonna 2016, niin hyvältä näyttää tämä kymmenikkö taas kerran. Eivätkä he ole tyhjäpäitä, vaan fiksuja nuoria naisia jotka ovat hyvin aktiivisia omassa elämässään, tehdään töitä, opiskellaan, urheillaan ja harrastetaan vaikka mitä - monia asioita, niin että itse mietin miten ihmeessä heidän aikansa riittää! Joten jos olet Raumalla tule ihmeessä tutustumaan finalisteihin ensi viikon keskiviikkona tai torstaina 27.7.-28.7.2016. Ja Savilanpuistoon on joka ainut tervetullut jännittämän lopputulosta!

Kenen hiuksille Jenni tämän asentaa, se nähdään 28.7.2016


Taas kerran on vain lopuksi sanottava että on mukavaa puhdetta järjestää näitä kisoja ja tutustua mukaviin, upeisiin ja aikaansaaviin nuoriin naisiin. Aina silloin jaksaa uskoa tulevaan, kyllä meidän nuoret osaavat!

Ensi viikkoa jo odottaen

Riikka